Capgeminin tekemän tutkimuksen mukaan hyvä tietohallintotapa ei ole kehittynyt samassa tahdissa yritysten it-investointien kanssa. Strategisista tavoitteista huolimatta it-hankkeista saatavia hyötyjä ei vieläkään pystytä erittelemään.
Ongelmana on erityisesti it-investointien seuranta ja mittaaminen, milä käy ilmi Capgeminin tekemästä haastattelututkimuksesta. Tutkimuksessa selvitettiin suuryritysten johtajien näkemyksiä tietotekniikan merkityksestä liiketoiminnassa sekä yritysten käytäntöjä tietotekniikan hallinnossa ja tulosten mittaamisessa.
Tutkimuksen mukaan suurin osa suomalaisista ja ruotsalaisista yritysjohtajista pitää tietotekniikkaa kriittisenä liiketoiminnalleen. Toimitusjohtajat itse asiassa pitävät tietotekniikkaa selvästi tärkeämpänä kuin heidän tietohallintojohtajansa.
"Koko tutkimuksen ehkä yllättävin löydös oli se, että liiketoimintajohto pitää tietotekniikkaa jopa selkeästi kriittisempänä kuin tietohallintojohto", sanoo Capgemini Finlandin johtava konsultti Jari Närhi.
It-investointien vaikutusten seuraaminen heikkoa
Kaikkia it-projekteja johdetaan samalla tavalla (89 prosenttia yrityksistä) eikä hankkeiden prioriteetti näy johtamismallissa. Vain puolet (54 prosenttia) yrityksistä noudattaa it-hankkeissa samoja periaatteita kuin muussa päätöksenteossa. Suurin osa yrityksistä ei järjestelmällisesti mittaa it-investointiensa tuottamia hyötyjä. Kolmasosa (32 prosenttia) yrityksistä ei edes tee kannattavuuslaskelmia ennen projektien aloittamista.
Vain 5 prosenttia vastaajista sanoo säännöllisesti keskeyttävänsä tai uudelleen arvioivansa jo aloitettuja it-hankkeita. Niin ikään vain murto-osa yrityksistä seuraa it-investointiensa vaikutuksia johdonmukaisesti hankkeen aikana tai sen jälkeen.
"It-hankkeiden suhteen on edelleen selvästi vallalla kulttuuri, jossa projekteilta ei vaadita selkeitä mittareita hyödyistä. Mittaaminen on kiistämättä vaikeaa, mutta yritykset ovat oppineet seuraamaan esimerkiksi tuotantolaitosten investointilaskelmien toteutumista. Sama oppiminen on edessä it-hankkeissakin, it-investoinnit tulisi asettaa samalle viivalle muiden hankkeiden kanssa", Närhi toteaa.
Tutkimusta varten haastateltiin 77 liiketoiminta- ja tietohallintojohtajaa 52 suuryrityksestä Suomessa ja Ruotsissa. 256 kansainvälisen yrityksen tutkimusaineistoon perustuvan indeksin keskiarvo on 69. Suomalaiset ja ruotsalaiset yritykset sijoittuivat hieman kansainvälisen keskiarvon alapuolelle, mikä on 67.