Oulun kaupungin, Hailuodon kunnan ja Ylivieskan seutukunnan muodostama maakunnan tavoite 2-alue on jäänyt työpaikkatavoitteistaan. Kun ohjelmaa koottiin vuonna 1999, uskottiin, että sillä syntyy 6 000 työpaikkaa vuoden 2006 loppuun mennessä.
Maakunnan yhteistyöryhmä joutui tunnustamaan omassa arvioinnissaan, että tähän mennessä kahden ja puolen vuoden aikana uusia työpaikkoja on syntynyt vasta runsaat 800 ja runsaat 300 työpaikkaa on säilytetty. Uusia yrityksiä puolestaan on syntynyt vain 51, kun tavoitteena oli 1 600 yritystä.
Loppukauden kirittäväksi jää aivan liian suuri urakka, kun suhdanteet osoittavat ohjelman puujalalle, it-alalle, suuntaa edelleen alaspäin.
Ohjelman kuluvan vuoden loppuun mennessä käytettävissä olevat rahat on likimain käytetty. Loppukaudelle tulevat uudet rahoituspäätökset.
”Työpaikkatavoitteet ovat aivan liian optimistisia”, sanoo yhteistyöryhmälle asiat esittelevä maakuntajohtaja Pentti Lampinen. ”On päivänselvää, että tavoitteista jäädään paljon. Ne asetettiin korkeimman it-huuman aikaan, jolloin kaikki Oulun käyrät osoittivat ylöspäin 45 astetta.”
Yritysten odotukset olivat ohjelman suunnittelun aikaan yläkantissaan. Tavoitteen asettelu pohjautuu pitkälti elinkeinoelämän omiin ennusteisiin ja suunnitelmiin.
Sama määrä, 6 000 työpaikkaa, kummittelee myös keväällä solmitussa Oulu-sopimuksessa. Lampinen ei ole kuitenkaan valmis heittämään romukoppaan tätä tavoitetta. ”Ohjelma kestää pitkään, aina vuoteen 2010 saakka. Uusi nousu kääntää kehityksen ylös”, uskoo Lampinen.
Lampisen mielestä tavoiteohjelmien rahoitus on jakautunut liian moniin rahastoihin.”Toiminta olisi nykyistä tehokkaampaa, jos olisi vain yksi potti. Tässä tulevat kuitenkin vielä vastaan jäykät EU-säädökset.”
Nyt tehty työpaikkayhteenveto perustuu projektisuunnitelmissa ilmoitettuihin tietoihin. Jos hyväksytyn projektisuunnitelman mukaiset työpaikkatavoitteet eivät toteudu, ei rahoja peritä pois, eikä sanktioita ole. Uusissa hankkeissa ne voivat tulla vastaan, jos huomataan, että työpaikoissa on tietoista vedätystä.
Yksittäisen projektin perusteella syntyneiden työpaikkojen arviointi on vaikeaa, jokseenkin mahdotonta, koska yhteiskunta ei ole laboratorio. Jos vaikka yrityshautomo saa tukea, ei kukaan pysty sanomaan, syntyikö jokin yritys hautomon vuoksi, vai olisiko se syntynyt muutoinkin.
”Työpaikkaluvut ovat varsin pitkälle uskonvaraisia”, myöntää Lampinen. Hän sanoo että hakijat voivat panna lukuja ehdolle. Projektihakemuksia myös hylätään rahan puutteen vuoksi. Niitä käsitellessä tutkitaan, onko hakemus hyväksyttyjen painopisteiden mukainen, mutta myös niiden työpaikka-arviot painavat vaa’assa.
Yleensä projekteista poistetaan aika paljon. Jos hakemus on vaikkapa kolme miljoonaa euroa, saatetaan neuvotteluissa päätyä miljoonaan. Myös tätä varten saatetaan panna hakemukseen särkymävaraa jo valmiiksi.
Myrrin viime maanantaina tekemä arviointi on itsearviointia. Ohjelmakauden puolivälissä ensi vuonna arvioivat korkeakoulut EU-komissiolle ohjelmien toteutumista. Niiden puolueettomuus on kuitenkin kyseenalaista, koska yliopistolaitos on varsin pitkälle sitoutunut Eu-rahoitukseen.
Uusia työpaikkoja.Ruskon alueen ehostamiseen myönnettiin Oulun kaupungille 140 000 euroa EU-rahoja. Kaikkiaan siihen kuluu miljoona euroa. Projektisuunnitelmassa uusia työpaikkoja arvioidaan syntyvän 200 ja aikaisempia säilyvän 5 000.