Tietotekniikka-alalla kahdeksalla ihmisellä kymmenestä on heikko tai välttävä fyysinen kunto. Sen lisäksi it-alalla on suhteellisesti enemmän ylipainoisia kuin muilla aloilla.
"Voidaan kysyä eivätkö he liiku sen takia, että he ovat lihavia vai ovatko he lihavia sen takia, etteivät liiku", pohtii projektipäällikkö Antti Haapalahti Oulun seudun ammattikorkeakoulusta.
Tiedot käyvät ilmi TYLLI-hankkeen tuloksista. Kaksivuotisessa projektissa mitattiin oululaisten yritysten ja yhteisöjen työntekijöiden työhyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Mukana tutkimuksessa oli noin 500 testihenkilöä.
Tutkimuksessa selvitettiin stressin ja alkoholin vaikutuksia työelämään. Työhyvinvoinnin lisäksi tarkasteltiin henkilöstön arki- ja kuntoliikuntaa. It-alan vertailuryhminä olivat teollisuus-, palvelu- sekä toimisto- ja opetusalalla työskenteleviä ihmisiä.
Vielä dramaattisemmaksi eron muihin ryhmiin verrattuna tekee se, että it-alalla työskentelevät ovat keskimäärin 10 vuotta muita nuorempia - keski-ikä on 32 vuotta. Lisäksi it-alalla juodaan muita rankemmin.
"Alan miesvaltaisuus ei selitä alkoholin liikakäyttöä. Myös alalla työskentelevät naiset juovat enemmän", Haapalahti jatkaa.
Kyselyjen mukaan työntekijät haluaisivat vähentää alkoholin käyttöään, mutta käytännössä elintavat eivät muutu.
It-alalla on alhainen työvire
Vain vajaa kolmannes it-alalla oleva koki työvireensä olevan hyvä tai erinomainen. Muilla aloilla työtehokkuus koettiin huomattavasti paremmaksi. Tutkimuksen mukaan it-alalla ajatellaan, ettei terveyden ja kunnon koheneminen vaikuta työvireen parantumiseen millään tavalla.
Projektissa mukana ollut toimitusjohtaja Raimo Siurua Onlife Oy:sta toteaa, että it-alan ihmiset ovat sitoutuneita työhönsä, mutta omalle terveydellä ei anneta riittävästi painoarvoa.
"Tällä menolla terveys ei kestä työtahtia ja lopputuloksena on joko henkinen tai fyysinen loppuun palaminen. Se on traagista inhimilliseltä kannalta ja lyhytnäköistä työelämän kannalta", Siurua sanoo.
Projektin tekijöiden mielestä henkilöstön hyvinvointi on sidoksissa yrityksen taloudelliseen tulokseen. Tiina Tervaskanto-Mäentausta OAMK:n sosiaali- ja terveysalan yksiköstä kysyy, miten saataisiin ihmiset välittämään itsestään ja työpaikat sen tueksi. Hänen mielestä avaintekijä on työpaikoilla tapahtuva motivointi.
Siuruan mukaan työterveyshuollon olisi kokonaisvaltaisesti ja systemaattisesti tuettava ihmisten elintapojen muutosta. Nykyisellä menolla diabetesriski on huomattava, ja se on yhteiskunnallisesti merkittävää.
Monikansallisen ohjelmistoalan yrityksen CCC Groupin Oulun toimipisteen varatoimitusjohtaja Erkki Koskela kertoo yrityksensä virkistystoimikunnan tavoitteena olevan työntekijöidensä henkisen ja fyysisen vireyden parantaminen. Käytännössä se tapahtuu sponsoroimalla kuntosali-, uinti- ja muita liikuntavuoroja työntekijöille.
Koskelan mielestä it-alalla on yhtä paljon ylipainoisia kuin hyväkuntoisiakin verrattuna muuhun väestöön. "Voidaan kysyä, kuinka aktiivisesti nuoret ylipäätään huolehtivat kunnostaan. Keski-iältään korkeammilla aloilla kiinnitetään luonnostaan huomiota hyvinvointiin ja jaksamiseen. Jokaisen pitäisi pitää huolta kunnostaan. Se ei ole merkityksetön asia", Koskela sanoo.