Haapaveden keskustan alapuolisesta Pyhäjoen pääuomasta ei koeravustuksissa ole tänä kesänä saatu yhtään rapua, vaikka yläjuoksulla ja joen sivuvesistöissä istutettu rapukanta voi hyvin. Pyhäjoen alajuoksulle on vuodesta 1997 lähtien istutettu tuhansia rapuja.
"Ravut ovat kuolleet Haapaveden alapuolelta. Heti yläpuolelta Joutennivasta ja Kärsämäeltä on saatu koeravustuksissa hyviä tuloksia. Vaikea on sanoa, mistä rapukato johtuu", sanoo projektipäällikkö Kari Ojala, joka vetää elinvoimaisen rapukannan palauttamishanketta Pyhäjoen vesistöalueella.
"Edellisinä vuosina heti Haapaveden keskustan alapuolelta Mieluskoskesta on koeravustuksissa saatu kymmeniä rapuja. Nyt tyhjinä ovat kaikki Haapaveden alapuoliset istutuspaikat", Ojala toteaa. Istutuksia on tehty alajuoksulla lähes kymmeneen paikkaan joen pääuomassa.
Haapaveden keskustan alapuoliseen pääuomaan on istutettu vuodesta 1997 lähtien 5 000-8 000 rapua. Koko Pyhä-
joen vesistön sivu-uomat ja Pyhäjärvi mukaan lukien istutusmäärä on tähän mennessä yli 40 000 rapua, ja tälle vuodelle on suunnitteilla vielä noin 30 000 ravun istutukset. Projektin aikana on tavoitteena päästä jopa 100 000 kappaleen istutuksiin.
"Suunnitelmia on nyt pakko muuttaa niin, että istutukset painottuvat yläjuoksulle ja joen sivuvesistöihin. Rapukadon syy alajuoksulla pitää yrittää selvittää ennen kuin istutuksia täällä voidaan jatkaa", Ojala mainitsee.
Rapurutto olisi tuhonnut kaikki
Kari Ojala ei usko, että kyseessä olisi rapurutto, koska se olisi hävittänyt ravut myös sivuvesistöistä ja yläjuoksulta. "Sumpuissa pidetyt koeravut ovat säilyneet hengissä koko kesän, joten ruttoa tämä ei voi olla", hän lisää.
Ojala arvelee, että rapukadon syyn selvittäminen on vaikeaa. Hän epäilee, että veden laadussa on tapahtunut jotakin. "Rapu on indikaattorieläin, joka reagoi voimakkaasti esimerkiksi lyhytaikaiseenkin voimakkaaseen veden happamuuden muutokseen."
Ojala kertoo olleensa yhteydessä kalatalousviranomaisiin, jotka miettivät nyt jatkotoimia.