Luonnonlohen palauttamispyrinnöissä Oulujokeen on siirrytty vaiheeseen lobbaus. Pohjois-Pohjanmaan liitto haki perjantaina lohihaaveille tukea Oulussa vierailleelta eduskunnan ympäristövaliokunnalta - ja myös sai sitä.
Maakuntajohtaja Pentti Lampinen esitti, että voimalayhtiöiden velvoiteistutuksiin käyttämiä varoja suunnattaisiin luonnonlohikannan elvyttämiseen, ja tarjosi käyttöön Oulu- ja Iijokien mahdollisuuksia lohijokina.
Perusteluna hän käytti lohi-istutusten kustannuksia verrattuna tuloksiin. Valkokankaalle heijastettu pylväsdiagrammi kertoi hotelli Lasaretin Ståhlberg-salissa kahvia hörppineille kansanedustajille istutuslohien kustannusten olevan nelinkertaiset kalastuksen bruttoarvoon nähden.
Istutettujen lohenpoikasten suureen kuolleisuuteen ei ole löydetty kattavaa selitystä. Lampinen laski, että istutuksiin pannaan vuosittain Pohjois-Pohjanmaan alueella 2-2,5 miljoonaa euroa. "
Sillä rahalla tekisi paljon luonnonlohen elvyttämiseksi."
Toimenpiteinä Lampinen mainitsi muun muassa kalatiet ja kutualueet, joiden mahdollisuuksia Oulujoessa selvitetään parhaillaan.
Valiokunta ymmärtää
Sanojen vakuudeksi kansanedustajia kierrätettiin perjantaina aamutuimaan aurinkoisella kalatiellä. Oulun kaupungin kalabiologi Kari Hanski luetteli tarkkailuruudun ääressä kalatien komeita tilastoja: 407 lohta, 190 taimenta ja rutosti roskakalaa.
Lasaretin kahvipöydässä lohipyrkimyksille löytyi ymmärrystä. "Olemme varmasti valmiita tukemaan istutusvelvoitteiden siirtämistä rahalliseen tukeen luonnonlohen elvyttämiseksi", lupasi eduskunnan ympäristövaliokunnan puheenjohtaja Pentti Tiusanen (vas.).
Konkretiaa Tiusasella oli tarjota vähänlaisesti. Lakimuutoksen alullepano on maa- ja metsätalousministeriön asia. Ministeriössä ajatusta ei ole mietittykään.
"Se ei onnistu juridisesti siksi, että istutukset on vesituomioistuinten määräämiä velvoitteita. Ne on määrätty, että saalis saataisiin korvattua merikalastajille. Niitä ei pysty vaihtamaan", totesi ministeriön kalatalousylitarkastaja Harri Kaasinen Helsingistä.
Hänen mukaansa luonnonlohen elvyttäjät joutuvat etsimään rahoituksen jostain muualta kuin velvoiteistutusvaroista.
Saalistakeita ei ole velvoitteisiin laskettu. "Se on vain näin, että ne rahat osittain menevät hukkaan", Kaasinen myönsi, mutta muistutti istutuksien onnistumista tutkitaan koko ajan.
Päätökset voi purkaa
Oululaisten mielestä 30-40-vuotta vanhat oikeuspäätökset voidaan purkaa, jos tarjolla on parempaa. Kalabiologi Hanskin mielestä luonnonlohen elvyttämistä voitaisiin ensin kokeilla vapaaehtoisella rahastolla, esimerkiksi EU-projektilla.
"Täytyy näissä asioissa voida käyttää tervettä järkeä. Tuskin voimayhtiöillä on mitään tätä vastaan", totesi maakuntajohtaja Lampinen.
Fortumilla ei ole estettä istutusvarojen kohteen vaihtamiseen, jos rahasumma ei kasva. Voimayhtiö istuttaa mereen Oulujoen vesistöalueella vuosittain 200 000 merilohta ja 50 000 meritaimenta. "Uusien toimenpiteiden tulosten pitää olla hyviä. Jos tulos on huonompi kuin mistä lähdettiin, kuka on syntipukki? Meihin katse kääntyy", sanoi aluepäällikkö Jouko Maaranta.