Kuusamon Maunujärven luonnonravintolammikolta on juuri lähtenyt 200 000 siianpoikasen lasti kohti Iijoen suuta.
Maunujärveltä, kuten muiltakaan Voimalohi Oy:n pariltakymmeneltä luonnonravintolammikoilta velvoiteistutuksiin ei kuitenkaan matkaa mitä tahansa kaloja.
Ei riitä, että kesän vanhat vaellussiian poikaset todetaan kymmenen sentin määrämittaan varttuneiksi, vaan niiden kunnosta halutaan yksityiskohtaisempi tieto. Maunujärvellä erästä poimittiin laaduntarkkailuun kuusikymmentä istukasta
Salmolab Oy:n fysiologi Marja Pasternack määrittää kalojen ulkoisen kunnon ensin silmämääräisesti, ja mittaa sitten niiden painon ja pituuden kuntokertoimen saamiseksi. Sen jälkeen hän leikkaa kudosnäytteen maksasta ja lihasta sekä palan koko ruumiinontelosta rasvatasojen laboratorioanalyysiin.
"Laaduntarkkailulla halutaan selvyyttä siihen, kuinka poikaset selviävät luonnossa", toimenpidettä vieressä seuraava Voimalohen toimitusjohtaja Markku Juola huomauttaa.
Kemijoki Oy:n ja PVO-Vesivoima Oy:n istukkaiden kuntoa seurataan jo kuudentena syksynä peräkkäin.
Luonnonpoikasia kookkaampia
"Siikaistukkaiden laatu on ollut hyvin lähellä luonnonpoikasten laatua", Marja Pasternack valottaa tutkimustuloksia.
Tämän vuoden luonnonpoikasten vertailuyksilöt on otettu Ounas- ja Kemijoelta, missä ne ovat tutkijan mielestä olleet jopa yllättävän pienikokoisia lammikossa kasvaneisiin verrattuna. Ero selittynee ainakin osin sillä, että luonnonpoikaset ovat olleet vaelluksella merelle, jossa niiden kasvu varsinaisesti alkaa.
Myös se on laaduntarkkailussa huomattu, että luonnonravintolammikoiden poikasten koon hajonta on huomattavasti pienempää kuin lajitovereilla ruokintaviljelyssä. Myös bakteeripohjaisia sairauksia lammikoiden asukeilla on laitoskaloja vähemmän.
Lämpimät haitanneet istutuksia
Poikkeuksellisen lämmin sää on vaikeuttanut jonkin verran voimayhtiöiden tämän syksyn istutuksia, joista niiden omistama Voimalohi vastaa.
"Vesien lämpötila on pysytellyt kymmenen asteen tuntumassa, mikä on ollut erityisesti siikaistukkaiden käsittelyn kannalta turvallisen lämpötilan ylärajoilla", Markku Juola sanoo.
Suomen suurimmalla luonnonravintolammikolla on kuitenkin päästy jo vauhtiin Kemi- ja Iijoen kalanhoidon toteutuksessa. Liki 300 hehtaarin Maunujärvessä lämpötila painui turvallisiin lukemiin syyskuun lopussa, jolloin ensimmäinen istutuserä lähti kohti Iijokisuuta.
Nyt lammikon vesistä on laskettu yli puolet, joskin kaloista siellä on uiskentelemassa edelleen suurin osa. Juola arvioi, että siirrot kestävät marraskuun alkupäiviin saakka. Silloin matkan kuorma-auton lavalla meren rantaan on tehnyt liki 1,5 miljoonaa vaellussiian poikasta.
"Istukkaiden arvo lammikolla on 100 000-150 000 euroa. Pohjanlahdella niistä saadaan aikanaan 50-70 000 tonnin saalis, jonka arvo on 150 000- 220 000 euroa", Juola kertoo.
Kesän säät ovat suosineet lammikkokasvatusta. Kuivuus ei ole haitannut kahden kolmen edellisvuoden tapaan, vaan sateet pitivät Maunujärven jokseenkin piripinnassa.
"Suurempi vesimäärä tarkoittaa yleensä myös suurempaa ravinnon eli planktonin määrää.", Markku Juola toteaa.