Yhdistyneiden kansakuntien päätöslauselmasta jakaa Britannian hallitsema Palestiina juutalaisten ja palestiinalaisten valtioiksi tuli torstaina kuluneeksi päivälleen 65 vuotta. Jako ei ole toteutunut vieläkään, mutta se saattaa olla samana torstaina tehdyllä päätöksellä askelta lähempänä.
YK:n yleiskokous hyväksyi ylivoimaisella äänten enemmistöllä päätöslauselman, joka tunnustaa Palestiinan YK:n ”tarkkailijavaltioksi”. Tähän asti se on ollut vain ”tarkkailija”.
Vaikka päätöslauselma saattaa jäädä vallan hyvin kuolleeksi kirjaimeksi, äänestysluvut (138–9, 41 pidättäytyi äänestämästä) kertovat selkokielellä Israelin jäämisestä yhä eristetymmäksi kansainvälisillä areenoilla. Israelia tukivat vain Yhdysvallat, Kanada, Tšekki ja viisi muuta valtiota.
Suomi äänesti päätöslauselman puolesta Ranskan ja Italian mukana. Normaalisti Israelin vankkoihin tukijoihin kuuluneet Saksa ja Hollanti pidättyivät äänestyksestä, mikä oli sekin Israelille takaisku.
Ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd.) perusteli Suomen äänestyskäyttäytymistä sillä, ettei päätöslauselma tarkoita Palestiinan valtion tunnustamista ja että se tukee rauhaan sitoutuneita ja väkivallasta pidättäytyneitä palestiinalaisvoimia. Suomi oli äänestyspäätöksellään oikeassa seurassa.
Pääsy tarkkailijavaltioksi merkitsee esimerkiksi sitä, että Palestiina voi päästä kansainvälisen rikostuomioistuimen ICC:n ja YK:n erityisjärjestöjen jäseneksi. Etenkin Palestiinan jäsenyys ICC:ssä olisi myrkkyä Israelille, koska se asettaisi palestiinalaisalueet tuomioistuimen tuomiovaltaan.
Tuomioistuinjäsenyydestä saattaisi seurata, että ICC voisi yrittää haastaa Israelin asevoimien sotilaita oikeuteen tekosistaan palestiinalaisalueilla. Yhtä lailla oikeuteen saisivat joutua palestiinalaiset väkivallanteoistaan. Samaten palestiinalaiset voisivat saada Israelin oikeuteen, jos se jatkaisi kiistanalaisten siirtokuntien rakentamista miehittämilleen alueille.
YK:n päätöslauselma vahvistaa heikoilla olevan, maltillisia voimia edustavan palestiinalaisten presidentin Mahmud Abbasin asemia sisäisessä kädenväännössä Gazan alueella valtaa pitävän ja arabikevään takia vahvistuneen Hamas-järjestön kanssa. Abbasin kannattajien hallitsema Länsiranta oli suhteellisen rauhallinen Israelin ja Hamasin äskeisen, tulitaukoon päättyneen konfliktin aikana.
Israel ja Yhdysvallat katsovat, ettei päätöslauselma helpota rauhanneuvottelujen aloittamista uudelleen, päinvastoin. Israelissa pidetään parlamenttivaalit alkuvuodesta, ja ainakaan niitä ennen pääministeri Benjamin Netanjahu ei voi näyttää yhtäkään sovinnollista elettä. On toinen asia, muuttuuko asetelma Israelin vaalien jälkeen.
Yhdysvallat voi käyttää väkikapulana lainsäädäntöään. Se kieltää rahoituksen järjestöiltä, jotka tunnustavat Palestiinan. Toisaalta presidentti Barack Obama aloittaa pian toisen kautensa. Toisen kauden presidentit ovat yleensä yrittäneet tehdä historiaa. Lähi-idän kriisin ratkaisuyritys olisi tällainen.