Israelin ja Hizbollahin sodinta on vaatinut jo usean sadan viattoman hengen. Selkkaus nousi uudelle tasolle, kun neljä aseetonta YK:n sotilastarkkailijaa kuoli tiistai-iltana Israelin asevoimien tulituksessa. Yhden suomalaisen upseerin pelätään kuolleen.
Sotilastarkkailijoiden joutumisesta Israelin ilmavoimien ja tykistön maaliksi voi tulla yhteenoton käännekohta, kun Israelin sotatoimia pitkälle ymmärtänyt yleinen mielipide alkaa kääntyä yhä enemmän toiseen suuntaan. On traagista, että usein vaaditaan ulkopuolisten omia uhreja ennen kuin yritykset lopettaa verenvuodatus saavat pontta.
Vähintä, mitä Israel voi nyt tehdä, on tutkia perinpohjaisesti, mitä sen joukot tekivät. Yhtä lailla Israelin tulee julkistaa tutkimuksen tulokset, olivatpa ne sen kannalta kuinka epäedullisia tahansa.
Alkuasetelma ei näytä Israelille välttämättä hyvältä. YK:n pääsihteeri Kofi Annan kutsui tuoreeltaan tapausta "ilmeisen tahalliseksi" ja muistutti saaneensa Israelin pääministeriltä Ehud Olmertilta takeet, etteivät YK:n tarkkailijat joudu tulilinjalle. Asemaa tulitettiin YK:n tietojen mukaan tiistaina jopa toistakymmentä kertaa tarkkailijoiden päinvastaisista pyynnöistä huolimatta, myös vielä silloin kun asemalle lähetettiin pelastus- ja etsintäpartio. Tarkkailuasema on ollut samalla paikalla jo pitkään ja se on selkeästi merkitty.
Israelin edustajat närkästyivät Annanin harvinaisen tiukasta lausunnosta. Täytyy kuitenkin muistaa, että YK:n edustajat ovat joutuneet viime vuosina liian monesti väkivallan kohteiksi. Sitä paitsi todistustaakka on Israelilla, joka ei ole edes yrittänyt kiistää asian ydintä eli sitä, että tarkkailijat kuolivat Israelin tulitukseen.
On mahdollista, että terroristijärjestö Hizbollah käytti häikäilemättä tätäkin asemaa suojakilpenä ja laukaisi raketteja Israelin puolelle sen lähettyviltä ja että Israelin joukot reagoivat tähän. Vaikka teko olisikin vahinko, Israelin vastuu ei vähene.
Suomi reagoi tapahtuneeseen kiitettävän nopeasti. Tasavallan presidentti Tarja Halonen vaati Israelilta täyttä selvitystä. Lisäksi Suomi vaati EU:n puheenjohtajamaan ominaisuudessa "välitöntä ja täyttä" tutkimusta. Suomen ulkopoliittinen johto ei ole vielä viime vuosinakaan aina kunnostautunut nopeilla ja tiukoilla kannanotoilla.
Rauhanturvaajien tehtävät eivät ole koskaan riskittömiä. Tapahtunut korostaa sitä, että jos alueelle lähetetään uusia joukkoja, niiden pitää olla riittävän vahvat ja niillä pitää olla vahva toimeksianto ja laajat toimivaltuudet.