Maailman kaikista demokraattisista valtioista juuri Israelilla luulisi vähiten olevan varaa siihen, että demokratia ei toimi. Ilmoitus ajautumisesta uusiin vaaleihin tuli maan politiikan pitkän halvaustilan jatkeeksi. Poliittisen järjestelmän kriisiä korostavat viime ajoilta pääministerin korruptioepäilyt ja presidentin raiskaussyytteet.
Israel on käytännössä ollut ja joutuu olemaan kuukausikaupalla vailla toimivaa poliittista johtoa. Se tapahtuu hetkellä, jolloin sen tärkeimmässä liittolaismaassa Yhdysvalloissa valta on vaihtumassa ja jolloin Iranin väitetty ydinaseohjelma herättää israelilaisten parissa syvää huolta.
Israel on tottunut ja joutunut elämään ulkoisen uhan varjossa. Tämänkertaiset ongelmat ovat kuitenkin aivan kotikutoisia. Jos oma poliittinen järjestelmä ei toimi, ei siitä syytä voi kaataa naapureiden niskoille.
Uusiin vaaleihin joudutaan, koska maan suurin puolue eli keskustalainen Kadima ei kyennyt muodostamaan enemmistöhallitusta uuden puheenjohtajansa ulkoministeri Tzipi Livnin johdolla. Yritys kaatui uskonnollisen Shas-puolueen vaatimuksiin, joihin Livni ei suostunut.
Israelin 120-jäsenisessä parlamentissa on kymmenen ryhmää. Niissä on tavallisia poliittisia puolueita, mutta on myös kolme erilaista uskonnollista puoluetta, on arabipuolueiden ryhmä ja vielä jakaantunut eläkeläisetuja ajava ryhmä. Tämä tarkoittaa, että mikä tahansa enemmistöhallitus on tuskallisten neuvotteluiden takana, kun jokainen joukko esittää omia vaatimuksiaan.
Silloin myös pääministeri on näiden vaatimusten vanki, mikä saattaa oleellisesti heikentää liikkumavaraa vaikkapa neuvotteluissa palestiinalaisten kanssa. Nyt Livnin yritys kaatui näkemyseroihin niinkin erilaisista asioista lapsilisistä ja Jerusalemin asemasta. Se osaltaan kuvastaa, miten työlästä Israelin poliittisen palapelin kokoaminen on.
Uudet vaalit pidetään lähikuukausina. On täysin mahdollista, että Livni päätyy pääministeriksi niiden kautta, sillä hallitusyrityksen epäonnistumista ei välttämättä lueta hänen viakseen. Paljon on kiinni vaalikampanjasta. Yhtä mahdollista silti on, että vaalien jälkeenkin kaikki Israelin politiikan krooniset ongelmat ovat entisellään. Puolueita on yhä paljon, ja moni niistä on jumittunut omiin kovin periaatteellisiin kantoihinsa. Sellainen lupaa vaikeuksien jatkuvan.