Oli jo etukäteen arvattavissa, ettei Israel päästä Gazaan laivasaattuetta, jonka alukset oli lastattu saarretun alueen asukkaille tarkoitetuilla avustustarpeilla. Se mitä yhdellä saattueeseen kuuluneista laivoista tapahtui, ylitti kuitenkin raakuudessaan synkätkin odotukset.
Tapahtumien kulusta oli tiistainakin kaksi versiota, israelilaisten ja laivalla olleiden aktivistien kertomat. Israelin mukaan sen erikoisjoukot ampuivat itsepuolustukseksi, koska niiden kimppuun hyökättiin. Aktivistien mukaan israelilaiset taas aloittivat ammuskelun heti laivaan noustuaan.
YK:n turvallisuusneuvosto vaati tiistaina tapahtumista kansainvälistä tutkimusta, ja aivan aiheesta. Oma tutkimuksensa lienee edessä myös Israelin sisällä. Vaikka sikäläinen kansalaismielipide näytti hyväksyvän saattueen pysäyttämisen, asiantuntijakritiikin mukaan kyseessä oli huonosti valmisteltu ja kehnosti toteutettu operaatio.
Tapaus on kaiken lisäksi neljän vuoden aikana jo kolmas, jossa Israelin sotilaallisen operoinnin näkyvin tulos on juutalaisvaltion maineen ja siihen kohdistuvan ymmärryksen romahdus. Kesällä 2006 Israel hyökkäsi rajusti Libanoniin, muttei onnistunut nujertamaan islamistista Hizbollahia. Loppuvuonna 2008 Israel pommitti ankarasti juuri Gazaa, mutta se ei lopettanut palestiinalaisten ohjusten ampumista rajan yli Israelin puolelle. Nyt nähdyn jälkeen Israelin joutuminen kansainvälisen hylkiövaltion asemaan on taas askelta lähempänä.
Avustuslaivoilla kohti Gazaa matkanneiden satojen vapaaehtoisten motiivit todennäköisesti vaihtelivat. Mukana kerrotaan eurooppalaisten poliitikkojen ja kirjailijoiden ohella olleen islamisteja, joiden tavoitteisiin on gazalaisten auttamisen ohella voinut alun alkaenkin kuulua Israelin vahingoittaminen. Jos avustusmatkalle lähteneet todella ajattelivat pääsevänsä rantautumaan Gazaan, kyseessä oli paha arviointivirhe.
Jos matkan tarkoitus taas oli tuoda Gazan tilanne kansainvälisiin otsikoihin, Israelin väkivaltainen operointi toi tavoitteelle maksimaalisen näkyvyyden. Toivottavasti vaatimukset Gazassa asuvan puolentoista miljoonan ihmisen elinolojen parantamisesta nyt myös johtavat tuloksiin.
Israelin ja Egyptin toimeenpaneman ankaran saarron ohella Gazan avustamisen toinen suuri ongelma on se, että alueella pitää valtaa islamistinen Hamas, jonka tavoitteisiin kuuluu Israelin pyyhkäiseminen kartalta. Jos länsimaissa onkin vahvaa halua auttaa gazalaisia, samaa ei voi sanoa suhtautumisesta Hamasiin.
Gazalaisten jättäminen oman onnensa nojaan merkitsisi kuitenkin pitkällä jaksolla vain katkeruuden ja vihan kasvua alueella. Siksi kansainvälisen yhteisön pitää nyt tehdä kaikkensa, jotta saarretun alueen ihmisten olot saadaan kuntoon ja maailman suurimmaksi kutsuttu vankila vähitellen puretaan. Tämä silläkin uhalla, että asiasta hyötyy lyhyellä jaksolla myös Hamas.
Tärkeimmän vaikuttajan paikalla on jälleen kerran Yhdysvallat. Euroopan ääntä Israel on viime vuosina kuunnellut vain heikosti, jos ollenkaan.