Kiina urkkii ja rajoittaa omien kansalaistensa nettiliikennettä, ja Venäjän viranomaisilla on tarvittavat välineet haitallisena pitämiensä nettisivujen nopeaan sulkemiseen. Entä Yhdysvalloissa? Muutaman päivän takaisen paljastuksen mukaan sen turvallisuusviranomaiset harjoittavat suurten nettiyhtiöiden kuten Facebookin, Googlen ja Yahoon palvelinten kautta laajaa nettivakoilua.
Uutinen tarkentui parissa päivässä niin, että vakoilu ei ehkä tapahdukaan nettiyhtiöiden myötävaikutuksella vaan niiden tietämättä. Yhdysvaltain turvallisuusviranomaiset kiirehtivät myös vakuuttamaan, että internetin viestivirtojen tarkkailu on maan lakien mukaista ja että tarkkailun kohteena eivät ole Yhdysvaltojen kansalaiset tai maassa asuvat ihmiset ylipäätään – pelkät ulkomaalaiset ulkomailla.
Presidentti Barack Obamalla näytti olevan vaikeuksia muotoilla linjakasta lausuntoa paljastuksesta. Hän vakuutti, ettei yhdysvaltalaisten puhelimia kuunnella ja että ”kohtuullista” valvontaa tarvitaan suojaamaan Yhdysvaltoja terrori-iskuilta.
Hiukan lieventyneessä muodossakin uutinen toimii tarpeellisena muistutuksena siitä, että suurvalloilla on tietoverkoissa omat sääntönsä. Kuka vakoilee omia kansalaisiaan, kuka muiden maiden ihmisiä. Jos perusteena ei ole poliittiselle vallalle vaarallisten pyrkimysten torjunta niin kuin Kiinassa niin sitten kansakunnan turvallisuus ja terrorismin torjunta kuten Yhdysvalloissa.
Vuoden 2001 WTC-iskujen jälkeen tarkoitus on entistä selvemmin pyhittänyt keinot.
Tämänhetkinen yhdysvaltalainen lainsäädäntö mahdollistaa sen, että viranomaisilla on oikeus tarkkailla ulkomaalaisten amerikkalaispalvelimille tallentamia tietoja ilman erillistä oikeuden lupaa. Viime vuonna valmistuneessa Euroopan parlamentin raportissa nostetaan esiin ennen kaikkea niin sanotut pilvipalvelut.
Kyseessä ovat tiedontallennuspalvelut, joihin tavallinen suomalainenkin voi sijoittaa tiedostojaan, vaikkapa tekstejään ja valokuviaan, jos ei halua pitää niitä omalla tietokoneella. Palvelujen käyttö on yleistynyt viime vuosina nopeasti.
Europarlamentin raportin mukaan yhdysvaltalaisviranomaisten mielenkiinnon voi herättää esimerkiksi maan ulkopolitiikkaan liittyvän aineiston tallentaminen kyseisille palvelimille. Selvityksen mukaan pilvipalveluja koskevan yhdysvaltalaisen lainsäädännön vaikutuksiin ei ole Euroopassa havahduttu juuri lainkaan, vaikka lait ovat ristiriidassa EU-kansalaisten oikeuksien kanssa.
Tuoreisiin paljastuksiin on mahdollista suhtautua joko viileän käytännöllisesti tai asian periaatteellista puolta korostaen. Jos suomalainen tallentaa pilvipalveluihin vaikkapa lomakuviansa, ne tuskin kiinnostavat yhdysvaltalaisviranomaisia vähääkään.
On kuitenkin perustelua kysyä, miksi Yhdysvaltain viranomaisilla pitää olla olemassa tuollainen tarkkailuoikeus. Nyt julki tullut toiminta syö jälleen Yhdysvaltain moraalista pääomaa kansalaisoikeuksien esitaistelijana maailmalla.