Simon kunnanjohtajalla Esko Tavialla on semmoinen kutina, että tästä saattaa tulla nasakka lohikesä. Alkuasetelmat lupaavat nimittäin hyvää. Suven tulo on varhaisessa, Simojoen vesi harvinaisen kirkasta ja yli metrisiä kutuvaeltajia on jo ohittanut kaikuluotauspisteen.
Veden kuulautta päivittelee Tavian kanssa myös nelostien sillan kulmalla leirintäaluetta pitävä Esko Knuuti. "Olen ollut tässä 30 vuotta, eikä vesi ole tähän aikaan ollut koskaan näin kirkasta. Kuin juhannusvettä, tosi harvinaista."
Tavia epäilee poikkeuksellisen hyvän veden laadun johtuvan kevään voimakkaasta haihtumisesta, jonka ansiosta metsistä ja soilta humahti jokeen tavallista vähemmän humuspitoisia sulamisvesiä. Vesitulvastakaan ei ole juuri tietoakaan.
Leirintäalueelle on parkeerattu myös riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen asuntovaunu, jossa tutkija Erkki Jaala tietokoneineen valvoo viistokaikuluotaimen keilaamaa joen lohiliikennettä. Meneillään on neljäs tutkimusvuosi. Tänä keväänä ylöspäin yrittäviä lohia on alettu luodata pari viikkoa viime vuotta aikaisemmin. Ensimmäinen köriläs kirjautui tietokantaan 18. tätä kuuta.
Tähän mennessä luotaimen on ohittanut kymmenkunta lohta, ne ovat olleet keskimäärin metrisiä, yli kymmenkiloisia vonkaleita. Jaala arvelee varovaisesti, että liikenne näyttää olevan kasvamaan päin. Juhannuksen kieppeillä on varsinainen kutuvaellussesonki.
"Mutta siitä en sano mitään, minkälainen kesä on tulossa", tutkija välttelee spekulointeja. Kaikuluotaimen on ohittanut tuhat kunta lohta kesässä.
Lohesta on kasvanut Simossa lyhyessä ajassa merkittävä matkailuvaltti, ja kalastusmatkailu on kasvanut parina viime vuonna kymmenen prosenttiyksikön vauhtia. Matkailuyrittäjyys on nousussa ja palvelut kohenevat. Tällä vuosituhannella on muun muassa tullut 100 hotellitasoista vuodepaikkaa. Kesällä on tulossa neljä uutta laavupaikkaa.
Nousulohiyhdistyksen puheenjohtaja Jouko Hiltula laskeskelee, että kalastusmatkailusta tipahtaa Simoon jo puolisen miljoonaa euroa. "Aika huomattavia summia", Hiltula tuumaa. Perhosteluun ja rannalta kalastamiseen sopiva Simojoki on saanut myönteistä palautetta.
"Matkailukalastus on tuotteena yksinkertainen: Kala, hyvä ruoka ja hyvä sänky", Tavia kiteyttää.
Kalastusbuumin syntyminen on kiinni siitä, miten lohi pääsee Simojokeen. Mutta nykyinen kalastuspolitiikka on kunnanjohtajan mukaan lähinnä katastrofaalista. Tänä kesänä merikalastajat Perämerellä lähtevät lohijahtiin viisi päivää viime vuotista aikaisemmin.
"Biomassa-ajattelun aika lohipolitiikassa pitäisi kuitenkin olla jo ohi. Suomen tulisi kutuvaltiona varmistaa lainsäädännöllä lohen pääsy jokiin. Jos rannikkokalastus pelaisi vuoden 1997 säännöksillä, saataisiin aikaan taas lohibuumi."
Lapin liiton hoivissa luotu lohirahasto, joka perustettiin vastapainoksi valtion höllentyvälle kalastuspolitiikalle, osti viime kesänä kahdeksan kalastajaa viideksi päiväksi rannalle. Tänä kesänä saman verran kalastajia pitää rysät maissa, nyt kymmenen päivän ajan.
"Viime vuonna arviolta 30 tonnia ostettiin mereen, nyt määrä on 50 tonnia. Simon kalastajille pitää nostaa hattua", Tavia kehuu ja perää myös Tornionjokilaakson kuntia mukaan rahastoon, sillä valtaosa sen avulla pyytämättä jääneistä lohista on tornionjokisia.
Lohirahasto ei ole meikäläinen idea. "Atlantin lohista 60 prosenttia ostetaan vapaaksi lohirahastojärjestelmällä", Tavia muistuttaa.