Kesällä 2016 voimaan tulleen määräaikaisen kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveysalan investointeja ja yksityistämissopimuksia rajoittavan lain voimassaoloa aiotaan jatkaa.
Lain voimassaolon jatko tuli ajankohtaiseksi sote-uudistuksen viivästymisen myötä. Nykyinen laki on voimassa vuoden 2019 loppuun saakka.
– Ainakin lain voimassaoloaikaa pitää jatkaa. Samalla tarkastellaan, tarvitaanko lakiin sisällöllisiä muutoksia, sanoo hallitusneuvos Pekka Järvinen sosiaali- ja terveysministeriöstä.
Lakimuutosta valmistellaan sosiaali- ja terveysministeriössä sekä valtiovarainministeriössä ja esityksen yksityiskohdat tarkentuvat syksyn aikana.
Valtiovarainministeriön lainsäädäntöneuvos Minna-Marja Jokinen sanoo, että lain valmistelu on vielä hyvin alkutekijöissään.
Laki rajoittaa kuntien ja kuntayhtymien oikeutta sote-palveluiden ulkoistuksiin ja kuntien sote-kiinteistöjen vuokraamiseen yksityisille toimijoille.
Lisäksi se kieltää kuntia tai kuntayhtymiä tekemästä yli viiden miljoonan euron rakennusinvestointeja ilman sosiaali- ja terveysministeriön myöntämää poikkeuslupaa.
Laki ei ole kuitenkaan estänyt sairaalainvestointeja, sillä poikkeuslupia on myönnetty yli miljardin euron edestä.
Yksityisten sote-palvelujen tuottajien järjestön Hyvinvointialan liiton elinkeinoasioiden johtava asiantuntija Aino Närkki sanoo, että suurien, julkisten sairaalainvestointien rajoittaminen voi olla kokonaisuuden kannalta järkevää.
Hän suhtautuu kuitenkin kriittisesti poikkeuslain jatkamiseen ja mahdolliseen tiukentamiseen.
– Kun sote-uudistuksen myötä ollaan kuitenkin siirtymässä valinnanvapauteen, eikö juuri silloin pitäisi kokeilla erilaisia toimintamalleja eikä rajoittaa kuntien oikeutta järjestää palvelut haluamallaan tavalla, hän sanoo.
Närkki ihmettelee myös halua rajoittaa kuntien sote-kiinteistöjen myymistä ja vuokraamista yksityisille alan toimijoille.
– Olisi tärkeämpää saada kaikki kiinteistöt käyttöön. Jos ne ovat yksityisomistuksessa, ei veronmaksajilla ole taloudellista riskiä, hän sanoo.