Oulun kaupunginvaltuusto aloitti ensi vuoden budjetin käsittelyn ryhmäpuheenvuoroilla ja ponsiesityksillä. Päätös nuijitaan viikon päästä.
Ryhmäpuheenvuorojen lisäksi maanantaina ehdittiin esittää koko joukko ponsiesityksiä ja muita aihetta käsitteleviä puheenvuoroja. Ensi vuoden talousarvio ja taloussuunnitelma vuodelle 2020 nuijitaan pöytään viikon päästä maanantaina jatkuvassa kokouksessa.
Ryhmäpuheenvuoroissa ei isoja muutosesityksiä kaupunginhallituksen budjettiesitykseen tullut, vaikka sen alijäämäisyyttä ja velkamäärän kasvua arvosteltiin ja oltiin siitä huolestuneita. Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Kyösti Oikarinen kiitteli konsensushenkeä, joka käsittelyprosessissa on vallinnut.
– Me olemme niitä harvoja, jotka emme nosta veroja, vaikka tosi moni kunta niin tekee. Voi olla, että sitä joudumme tarkastelemaan uudestaan, kunhan Perlacon-konsulttiyhtiöllä teettämämme selvitys valmistuu ensi vuoden alussa, Oikarinen arveli.
Kokoomuksen ryhmän puheenjohtaja Jarmo J. Husso otti kiinni konsensus-sanaan. Hän ihmetteli, voiko olla mahdollista, että konsensus olisi viimein palaamassa kaupungin päätöksentekoon ja kaikki ryhmät olisivat huolissaan kaupungin taloudenpidosta.
– Absoluutteja numeroita katsoessa näin ei näytä tapahtuvan. Ilmapiiri on sopuisa ja suotuisa, mutta alijäämäinen ja velkaantuva taloudenpito jatkuu, Husso arvosteli.
Keskustan ryhmän Jukka Kolmonen ei ollut huolissaan budjetista vaan väestön ikääntymisestä ja huoltosuhteen nopeasta muuttumista.
– Se edellyttää ajattelun muuttamista. Nyt investoidaan 150 miljoonalla eurolla, mikä joudutaan tekemään velaksi. Kaupungin ei tarvitsisi omistaa omia tilojaan, vaan pitäisi ajatella esimerkiksi vuokramalleja, hän ehdotti.
Vasemmistoliiton ryhmän Mikko Raudaskoski sanoi, että hyvää budjettiesityksessä on muun muassa maltillisuus, aurauspalvelumallin parantaminen ja Linnanmaan uimahallihankkeen aikaistaminen poiketen kaupunginjohtajan esityksestä. Ryhmän mielestä akuuttivastaanoton ajanvaraus ei toimi, ja sitä pitäisi parantaa.
Vihreiden ryhmyri Janne Hakkarainen sanoi, että budjetti ei sisällä ryhmän toivomia merkittäviä rakenteellisia uudistuksia, mutta hän uskoo niihin palattavan Perlaconin selvityksen yhteydessä.
SDP on huolissaan alijäämästä mutta ei halua, että kuntalaisten palvelut vaarantuvat.
– Meitä on laajasti puhuttanut mielenterveyspalveluiden saatavuus erityisesti lapsille ja nuorille. Hoitoketjuissa pitää sairaanhoitopiirin kanssa kehittää palveluja, ei organisaatioita, linjasi ryhmän puheenjohtaja Pirjo Sirviö.
Perussuomalaisten ryhmä piti puheenjohtajansa Juha Vuorion mukaan Oulun kaupungin raha-asioita kohtalaisella tolalla, vaikka velkaa ei pitäisi ottaa enää enempää.
– Elinvoimaisuuden ja työllisyysasteen nostaminen on parempi keino parantaa taloutta kuin talouden kuristaminen, hän sanoi.
Asyl-ryhmän puheenjohtaja Junes Lokka ehdotti työttömyyden parempaa hoitoa, jotta valtion kaupungille langettamat sakkomaksut lakkaisivat. Säästyneillä rahoilla parannettaisiin työllisyyttä.
Kristillisdemokraattien valtuustoryhmän puheenjohtaja Marja-Leena Kemppainen arvioi, että investointipaineet ja velkaantuminen voitaisiin selättää joustavalla kaavoituksella ja yrittäjämyönteisemmällä ilmapiirillä.
– Lisäksi esitän, että kaupunki perustaisi työhyvinvoinnin asiantuntijan viran henkilöstöjohtajan rinnalle, sillä kaupungin henkilöstön sairauspoissaolot ovat kasvaneet ja ennenaikainen eläköityminen lisääntynyt.
Sinisten valtuustoryhmän puheenjohtaja Anne Snellman ihmetteli Lyseon remontin investointimiljoonia. Hän arveli, että konsulttiselvityksen yhteydessä koulujen palveluverkko tulee taas tarkasteluun. Siniset esittää, että Lyseon hanke tuotaisiin kaupunginvaltuuston päätettäväksi vasta alkuvuodesta 2020.