THL: Asuntojen kuumuus on vakava terveysriski. Helteen seurauksena ennenaikaisia kuolemia yhtä paljon kuin radonin tai passiivisen tupakoinnin seurauksena.
Tänä kesänä ovat helteessä kärvistelleet myös uusien kerrostalojen asukkaat. Yhtenä syynä ovat nykytrendien mukaiset etelään avautuvat isot ikkunapinnat ja hyvät eristeet, jotka pitävät sisälle päässeen lämmön myös tehokkaasti huoneissa.
– Ikkunan pintalämpötila voi nousta helteessä 40 asteeseen. Se vastaa lämmityspatterin pintalämpötilaa talvisin. Asukkaiden pitäisi ymmärtää pitää verhot ja sälekaihtimet kiinni, ettei lämpö pääse sisälle, sanoo Talotekniikkateollisuus ry:n toimitusjohtaja Ilkka Salo.
Kun lämpö pääsee sisälle, sen pysymisestä pitää huolta uusien asuntojen energiatehokkuus.
Jos asunnossa on koneellinen ilmanvaihto, jotain on tehtävissä, jos yölämpötilat ovat viileitä.
– Ilmanvaihtoa kannattaa käyttää suurella teholla silloin, kun ulkolämpötila laskee alle sisälämpötilan eli ainakin yöaikaan. Tämä tuo hieman helpotusta tukalaan kuumuuteen, mutta viihtyisiin sisälämpötiloihin pääsemiseksi tarvitaan usein myös jäähdytys, sanoo Ilkka Salo.
Rakentamisessa ei varauduta poikkeushelteisiin
Ympäristöministeriön asetuksilla määrätään muun muassa, miten rakennusten sisäilmasto ja ilmanvaihto on rakentamisen yhteydessä toteutettava.
– Vaatimukset ovat varsin tiukkoja. Rakentamisessa noudatetaan viranomaismääräyksiä. Parempaakin saa tehdä, mutta sellaista harvoin tilataan, sanoo asiamies Jani Kemppainen Rakennusteollisuus ry:stä.
Uusimmat kesäajan sisälämpötilavaatimukset tulivat voimaan 2013. Käytännössä vuoden 2014 jälkeen valmistuneet asuinrakennukset ovat näiden uusimpien vaatimusten piirissä.
Kemppainen on erityisesti perehtynyt nykyrakentamista koskeviin määräyksiin.
– Teknisesti asunnot voidaan varustaa sellaisilla jäähdytysjärjestelmillä, että lämpötila pysyy + 22 asteessa vaikka 50 asteen helteellä. Toinen kysymys on, ovatko asukkaat halukkaita maksamaan tällaisia ratkaisuja, sanoo Kemppainen.
Hän arvelee, että kymmenisen prosenttia uusista asuinkerrostaloista varustetaan järjestelmillä, jotka pitävät asuntojen lämpötilat tämän kaltaisena kesänäkin siedettävänä.
– Rakennusten energialaskenta perustuu niin sanottuun testivuoteen, johon on valittu todellisia kuukausia kuvaamaan lämpöolosuhteita. Ei ole suunnittelijoiden tai rakentajien vika, että keskivertovuosiin perustuva mitoitus ei riitä kerran 15 vuodessa toistuvina hellekesinä, sanoo Kemppainen.
Kuumuuden terveysvaikutukset vakavia
Asuntojen kuumuus laskee paitsi asumismukavuutta, käy terveyden päälle.
Suurin riskiryhmä ovat yli 75-vuotiaat, mutta myös sydän- ja verisuonisairauksia, hermoston ja mielenterveyden ja hengityselinsairauksia sairastavat ovat riskiryhmässä.
– Esimerkiksi Parkinsonin tai Alzheimerin tautia sairastavat eivät välttämättä osaa huolehtia itsestään. Myös lääkitys voi vaikuttaa lämmön sietokykyyn, sanoo johtava tutkija Timo Lanki Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta (THL).
THL:n tutkimusten perusteella pitkittyneet helleaallot voivat aiheuttaa useampia satoja ennenaikaisia kuolemia. Se on samaa suuruusluokkaa, mitä esimerkiksi passiivinen tupakointi tai radon-altistus. Tämän kesän helteen vaikutuksia ei ole vielä arvioitu.
Sosiaali- ja terveysministeriö on antanut huonelämpötilarajat, joita pitää noudattaa asuinhuoneistoissa tai hoitolaitoksissa ja palvelutaloissa. Asuinhuoneistoissa raja on +32 astetta, mutta palvelutaloissa ja hoitolaitoksissa +30 astetta.
– Lämpötilan nousun terveysvaikutukset eivät lisäänny lineaarisesti vaan alkavat kasaantua korkeimmissa lämpötiloissa. Sisälämpötilojen vaikutuksista sairastavuuteen ei ole kuitenkaan yhtä paljon tutkimusta kuin ulkolämpötilojen vaikutuksista, sanoo Lanki.
Terveysviranomaiset ovat alkaneet viime vuosina kiinnittää asiaan enemmän huomiota sen jälkeen, kun Keski-Euroopan helteiden havaittiin vuoden 2003 aikana lisänneen selvästi kuolleisuutta.
– Emme tiedä, millaisiin sisälämpötiloihin tietyt terveysvaikutukset yhdistyvät. Sitä koskevaa tutkimusta on syytä listätä, sanoo Lanki.
Jäähdytystä kysytään uusiinkin taloihin
Tämän kesän helteessä poikkeuksellista on sen pitkä kesto ja korkeat yölämpötilat. Silloin pelkän lämpimän ulkoilman puhaltaminen ilmanvaihdon kautta asuntoihin ei auta vaan tarvitaan jäähdytystä.
Helle onkin ollut parasta mainosta esimerkiksi Helen Oy:n markkinoimalle kaukojäähdytykselle. Helsingin energiayhtiö myy ratkaisua, jossa kaukolämmön kuuman veden sijasta käytetäänkin kylmää vettä kiinteistöjen jäähdyttämiseen. Suurin osa asiakkaista on liike- ja toimistokiinteistöjä.
– Jäähdytystä on kysytty tänä kesänä paljon myös asuinkerrostaloihin; jopa uusiin, pari vuotta sitten valmistuneisiin, kertoo johtaja Marko Riipinen Helen Oy:stä.
Riipinen sanoo, että suhtautuminen asuntojen kesäajan jäähdytykseen on muuttunut. Se ei ole luksusta, eikä edes energian tuhlausta.
– Emme hukkaa kiinteistöihin kertynyttä lämpöä vaan se kierrätetään lämmitykseksi toisaalla, sanoo Riipinen.
Hän ei ole halukas antamaan kokonaiskustannuksia, sillä kaukojäähdytyksen hinta vaihtelee kiinteistökohtaisesti riippuen esimerkiksi taloteknisistä ratkaisuista. Jäähdytystä voidaan toteuttaa esimerkiksi lattiaviilennyksellä, ilmastointilaitteella tai tuloilman jäähdyttämisen avulla.
Jonkinlaisen kuvan kustannuksista antaa se, että kaukojäähdytystä on toteutettu myös vuokra-asuntoja sisältävässä kiinteistössä.
– Mielikuva siitä, että se on valtavan kallis, ei pidä paikkaansa. Jäähdytys nostaa myös asuntojen arvoa, hän sanoo.
Erityisesti kyselyt uusien talojen asukkailta kertovat Riipisen mielestä siitä, että jäähdytyksestä on tulossa samalla lailla arkipäivää kuin autojen ilmastoinnista.
Kipuraja +32
Asuntojen sisälämpötila vaatii toimenpiteitä silloin kun se nousee yli +32 asteen. Raja tulee sosiaali- ja terveysministeriön asumis- ja terveysasetuksesta, jonka mukaan asunnon huoneilman lämpötila lämmityskauden ulkopuolella saa vaihdella +18 ja +32 asteen välillä.
Päivähoitopaikoissa ja oppilaitoksissa vaihteluväli on +20-+32. Palvelutaloissa, vanhainkodeissa ja vastaavissa vaihtelun on pysyttävä +20 ja +30 asteen välillä.
Jos lämpötila nousee yli näiden rajojen, toimenpiteitä on pyydettävä kunnan terveystarkastajalta ja kiinteistön omistajalta.
Rakentamisessa suunnittelun lähtökohta on, että asuntojen kesälämpötila ei ylitä 150 astetuntia kesä-heinäkuussa. Käytännössä kyseinen astetuntimäärä täyttyy kun asunnon sisälämpötila on noin kolme vuorokautta +29 astetta.