Lapset tekevät suuressa perheessä suhteellisesti enemmän kotitöitä kuin pienessä perheessä, sanoo Kuluttajatutkimuskeskuksen erikoistutkija Kristiina Aalto. Suuren perheen työmäärä on luonnollisesti suurempi kuin pienen perheen, mutta työnjako vaikuttaa tasaisemmalta kuin pienessä perheessä.
Tilastokeskus on tutkinut suomalaisperheiden kotitöiden jakautumista 2005 julkaistussa laajassa tutkimuksessaan. Tiedot kerättiin vuosina 1999-2000. Tutkimuksen perusteella pienissä perheissä arjen pyörittäminen kaatuu usein äidin niskaan, sillä äiti tekee kotitöistä yli 60 prosenttia, isä noin 30 prosenttia ja ainoa lapsi vain kolme prosenttia.
"Isossa perheessä vastaavasti lapset ja isä tekevät jopa 23 prosenttia kotitöistä ja äiti 54 prosenttia", Aalto toteaa.
Kärjistetysti äidin töitä ovat pyykinpesu ja vaatehuolto, ruoan valmistus, siivous ja lastenhoito. Isä taas hoitaa huoltotyöt ja ison osan ostoksilla käymisestä. Isä hoitaa myös lapsia. Lapset tekevät paljon perheen ostoksia ja auttavat myös huoltotöissä.
Tutkimuksessa erottui erilaisia äitityyppejä.
"Osa äideistä haluaa tehdä itse kaiken, eikä luota muiden apuun, vaikka rahaakin olisi esimerkiksi ulkopuoliseen siivoojaan. Toiset äidit taas joutuvat tekemään paljon, sillä perheen isä on paljon töissä. Organisaattoriäidit puolestaan suunnittelevat selkeän kotitöiden jaon, ja lapset ja isä tekevät kotitöitä runsaasti", Aalto kertoo.
Aalto vertaa tuoreita tutkimustuloksia vuonna 1979 tehtyyn tutkimukseen.
"Hämmästyttävintä on, että 20 vuoden aikana kotitöihin käytetty aika ei näytä muuttuneen. Se on pysynyt noin 70 viikkotunnissa."
Vaatehuolto vei ennen selvästi enemmän aikaa, sillä pesukoneet eivät olleet vielä käytössä. Nykyisin siivous vaatii perheissä paljon aikaa, sillä asunnot ovat isompia ja tavaroita on enemmän.
Ruokatalous on myös 20 vuodessa kokenut murroksen.
"Ruokia ei enää useinkaan valmisteta raaka-aineista asti itse, vaan suositaan eineksiä ja puolivalmisteita. Näin ruokatalouteen käytetty aika on pienentynyt selvästi", Aalto sanoo.
"Suurimmaksi osaksi keittiö on silti edelleen äidin valtakunta. isä grillaa ja valmistaa erikoisruokia."
Aalto arvioi, että muutokset tapahtuvat lopulta melko hitaasti.
"Palveluiden käyttö vaikuttaa olevan lisääntymässä. Asenteet ovat muuttumassa ja ollaan valmiita ottamaan vaikkapa vieras siivooja omaan kotiin. Osaltaan kotitalousvähennys on mahdollistanut tämän. ", Aalto sanoo.
Jonkinlainen ostohysteria suomalaisiin näyttää iskeneen, sillä 1979 ostoksilla käyntiin uhrattiin vain kahdeksan prosenttia kotitöihin käytetystä ajasta. Ruokahuolto taas vei jopa prosenttia ajasta.
"Vuonna 1999 ostoksiin ja keittiötöihin käytettiin yhtä paljon aikaa, molempiin noin 19 prosenttia", Aalto laskee.
Aallon mukaan kaupassa käyminen vie nykyisin rutkasti aikaa, sillä kaupat ovat isoja ja sijaitsevat kaukana. Marketit ovat syrjäyttäneet kotoisat lähikaupat.
"Ostoksilla käydessä hoidetaan samalla monta asiaa. Se voi olla jopa tärkeä yhdessäolon hetki perheelle. Voisi jopa sanoa, että ostoksilla käyminen on kotitöistä suosituin", Aalto sanoo.