"Tässä ei ole kysymys Tarja Halosen vallasta, vaan tasavallan presidentin toimenkuvasta. Siihen kuuluu myös ylipäällikkyys. Sitä tehtävää ei voi viipaloida", sanoo tasavallan presidentti Tarja Halonen.
Presidentin vallasta syntyi uusin vääntö kriisinhallintalain yhteydessä. Nyt hallitus esittää ratkaisuksi perustuslain muuttamista siten, että presidentti päättää aina kriisinhallintajoukkojen lähettämisestä.
Isommalle perustuslakiremontille Halonen painaa jarrut päälle. Eduskunnassa on muun muassa haluja tiputtaa presidentti pois EU:n huippukokouksista.
"Ennen kuin vedetään liian nopeita johtopäätöksiä on syytä katsoa muutama presidentti ja hallitus. Laajempi muutos tehdään sitten päivänvalossa syvällä poliittisella ja juridisella harkinnalla", Halonen vetää rajan sille, että perustuslaki revittäisiin nyt laajemminkin auki.
Presidentti Halonen puhuu perustuslain presidentille säätämistä tehtävistä tarkkaan punniten. "Koetan välttää uusia analyysejä tai uusia määrittelyjä, jottei sitten taas niistä synny keskustelua", hän perustelee.
Niitä, jotka syyttävät istuvaa presidenttiä takertumisesta tiukasti vallankahvaan, Halonen näpäyttää: "On olemassa sellainen perusajatteluvirhe, että Tarja Halonen voisi itsenäisesti päättää perustuslaista. Näin ei ole. Kysymys ei ole minun omaisuudestani, vaan virasta, jota hoidan. Kyllä tässä koitetaan olla itsensä ulkopuolella tämän viran suhteen niin hyvin kuin voidaan. Samaa vaan muillekin."
Halonen vertaa presidentin virkaa taloon, joka on annettu hänen huostaansa. "Tehtäväni on huolehtia tämän viran toimivuudesta ja arvovallasta juuri sen mukaisesti kuin perustuslaissa on säädetty. Olen samalla tavalla kansakunnan palvelija kuin kaikki muutkin."
Halonen korostaa pyrkineensä olemaan luja ja laillinen.
Mielenkiintoista hänestä on, että perustuslain tarkkailu on keskittynyt pääsiassa presidentin valtaoikeuksiin, vaikka olisi muitakin käytännön viilauskohtia.
"Olen vastustanut sitä ajatusta, että ratkaisu on aina se, että presidentti on vähän sivummassa ja olisi tässä mielessä vanhanaikainen instituutti", Halonen kertoo.
Ilmapiiri on välillä ollut jännitteinen, vaikka yhteistyö hallituksen kanssa onkin hänestä sujunut hyvin. "Ei kannattaisi aina suhtautua pahansuovasti, vaan objektiivisesti", Halonen toivoo.
Hän muistuttaa tehneensä virkakautensa alussa selväksi, että samaan aikaan voimaan tullut uusi perustuslaki, jossa presidentin tehtävät säädetään, vaatii rauhallisen sisäänajon.
Peruslain pykäliä ei pidä lähteä tulkinnalla ylittämään. Laki on toiminut kohtuullisen onnistuneesti, Halonen toteaa.
Ulkopolitiikan oikea johtaja
Presidentti johtaa ulkopolitiikkaa yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa.
Koko Halosen kauden on puhuttu presidentin osallistumisesta EU:n huippukokouksiin. Halosta on vaadittu jäämään kotiin sen perusteella, että EU-politiikkaa kuuluu valtioneuvostolle ja pääministerille.
"Pidän tärkeänä, että jos meillä on nykyisen perustuslain mukainen presidentti, hänellä on oikea, reaalinen mahdollisuus olla ulkopolitiikan johtaja", Halonen painottaa.
Hänestä on tärkeää, että presidentti istuu myös EU-pöydissä. "Pienelle maalle on erinomainen asia, että on kaksi mahdollisuutta monissa kansainvälissä yhteyksissä."
"Ollaan nyt vaan ihan rauhallisesti. Olen vakuuttunut, ettei siinä muitten mielestä mitään ongelmaa ole", Halonen toteaa Suomen kahden lautasen EU-käytännöstä.
Ylipäällikkyys on taas asia, jota presidentti ei voi välillä ottaa käyttöön ja välillä panna pois-asentoon.
Halonen korostaa, että ylipäällikkyys haluttiin uudessa perustuslaissa säilyttää presidentillä. Näin pitää olla jatkossakin, hän linjaa.
"Kysymys on siitä, että Suomella on yksi armeija. Sillä on kaksi tehtävää: Suomen alueen puolustaminen ja se, että ollaan mukana yleisen turvallisuuden luomisessa kansainvälisessä kriisienhallinnassa. Vaikka koulutamme miehiä erilaisiin tehtäviin, armeija on yksi kokonaisuus."
Halosen mukaan kriisien uudenlainen luonne pakottaa koko ajan miettimään sitä miten perinteinen sotilasmaailma ja perinteinen siviilimaailma ja näiden välialue liitetään yhteen. "Tätä kannattaa miettiä hyvän sään aikana ja yhteistoiminta-ajatuksina", toteaa Halonen, joka jo ulkoministerinä puhui ja toimi voimakkaasti kriisinhallinnan edistämiseksi.
Käsky ei tullut presidentiltä
Hallitus veti torstaina kriisinhallintalain pois eduskunnasta ja esittää nyt ratkaisuksi perustuslain muuttamista. Sillä pyritään pois umpikujasta, johon kriisinhallintalain käsittely johti.
Ensimmäistä lakia ei vedetty pois presidentin käskystä.
"Ei, ei missään nimessä. Mutta tuin hallitusta. Presidentillä, pääministerillä ja hallituksella on yksimielinen käsitys siitä, mikä sisällön tulee olla. Eikä mekään sitä tuulesta temmattu tai pelkän oman viisautemme varassa tehty. Siinä oli työryhmä takana ja oikeuskanslerin kannanotto."
Syytökset ja väitteet politikoinnista Halonen sivuuttaa tai laittaa vaalikuumeen piikkiin.
"Presidentillä ja pääministerillä viranhoitotehtävät vaativat ottamaan kantaa siihen, miten arkielämässä mennään eteenpäin."
Halonen uskoo vaalien lämmittämästä ilmapiiristä ja ristiriitaisista näkemyksistä huolimatta, että nyt päästään eteenpäin "hyvällä arkijärjellä".
Hän huomauttaa, että EU:n kriisinhallintajoukot ovat vasta syntymässä. "Lienee siten aiheellista, että mekin suhtaudumme asiaan niin, että tämä on syntymässä oleva järjestelmä ja voi siitä jatkossa kehittyä."
Lipponen vara reservissä
Suomen asemaa EU:ssa presidentti Halonen luonnehtii hyväksi. Olemme monessa mallimaa.
"Paavo Lipponen oli niin voimakas, dynaaminen ja tunteen vakaumuksella eurooppalaisen vision edistäjä, että suomalaisille tuli vähän näköharha, että (kun poistui pääministerin paikalta) meille olisi tullut ongelmia."
Suomen ei kannata Halonen mielestä kiirehtiä kauppaamaan Lipposta jäissä olevan EU:n perustuslain selvitysmieheksi.
"Minusta Lipponen on hyvä vara reservissä. Ei häntä pidä jatkuvasti ilmaan heitellä. On melkein niin, että muiden pitää hänet ensin keksiä", Halonen toteaa.
Perustuslaillekaan ei voi nyt paljon tehdä. Halonen ei usko sen ratkeavan Suomen puheenjohtajuudella. "Nyt olisi tärkeintä vahvistaa muuten kansalaisten luottamusta eurooppalaiseen yhteistyöhön", Halonen korostaa.