Lähes yksistään puukaupoilla elävän yksityisten metsänomistajien liittouman luulisi uivan yhtä syvällä kuin metsäteollisuuden suuryritykset.
Kuusamon yhteismetsän laajoilla leimikoilla metsäkoneet hyörivät kuitenkin lähes normaalivuosien tahtiin. Suomen suurimman yhteismetsän vuotuinen hakkuusuunnite on 80 000 kuutiota, jonka arvioidaan toteutuvan lähes täysin metsäalaa ravistelevasta murroksesta huolimatta.
Viime keväänä pysähtynyt kuitupuukauppa hyydytti myös järeämmän puun myyntiä ja pakotti hakemaan uusia yhteistyökumppaneita. Kuusamon yhteismetsän toiminnanjohtaja Jarmo Korhonen sanoo, että uusien ostajien etsiminen laman keskellä teetti kovasti töitä.
Kuusamon ja Suomussalmen metsistä tukit menevät yhä pääosin tuttuihin osoitteisiin: Pölkky Oy:lle, Lappipaneli Oy:lle ja Kuhmo Oy:lle. Pieniä eriä järeää puuta kuljetetaan nyt myös Ruotsiin Sca Skog Ab:n Piteån sahalle.
Kemijärven ja Kajaanin tehtaiden alasajon jälkeen osa yhteismetsän kuidusta menee energiapuuksi Rovaniemelle. Edellisen kesän sateiden vuoksi romahtanut turvetuotanto lisäsi energiapuun tarvetta ja nosti sen hintaa.
"Hyvää tästä vuodesta ei saada enää millään, mutta tilanteeseen nähden pääsemme hyvään tulokseen", Korhonen kertoi.
Toimituspuulla
parempi kysyntä
Kuusamon yhteismetsää vuoden johtaneen Korhosen mukaan lama-aikanakin yhteismetsä on voinut toimia lähes normaalisti siksi, että metsäorganisaatioitaan taantuman vuoksi keventäneille yhtiöille toimituskaupat ovat entistä mieluisampia. Yhteismetsän tarjoamat isot puuerät ja niistä tehtävät sopimukset takaavat sen, että teollisuus saa raaka-ainetta toimitusvarmasti pidemmällä ajalla.
Korhonen sanoo, että pitkäjänteisillä sopimuksilla yhteismetsä ei yllä kaikkiin hintapiikkeihin, mutta ei tee kauppaa heikoimmillakaan kuutiohinnoilla.
"Pitkässä juoksussa meidän kantohinta on parempi kuin pienemmissä yksityismetsissä", Korhonen sanoi.
Hän muistuttaa, että suuren metsänmyyjän on pystyttävä yhteistyöhön ostajien kanssa, vaikka kuutiohinnat ovat notkahtaneet. Hakkuiden on jatkuttava keskeytyksittä myös siksi, ettei menetetä vanhoja kauppasuhteita.
Kuusamon yhteismetsän hoitokunnan puheenjohtaja Heikki Kallunki korostaa myös, että ilman omaa hankintaa ostajia olisi ollut hankala löytää.
"Pystykaupoilla ei olisi tapahtunut mitään", Kallunki sanoi.
Suuret metsät
etu urakoijalle
Kuusamon yhteismetsä käyttää puunkorjuussa uusinta tekniikka, jolla hankinta on saatu tehokkaaksi. Metsässä vastuut on siirretty myös mahdollisimman alas.
Kyttääminen ja pinojen mittaaminen on mennyttä aikaa. Urakoija vastaa korjuun laadusta ja saa virheistä heti suoraan palautteen.
Veljekset Hietala koneyhtymän yrittäjän Jarko Hietalan mielestä yhteismetsä on urakoijalle hyvä yhteistyökumppani, koska sopimukset tehdään vuosiksi.
Kaasua on pitänyt löysätä yhteismetsän leimikoissakin taantuman vuoksi. Työtilanne on kuitenkin parempi kuin monen muun yhtiön koneilla, joista koko maassa suuri osa seisoo nyt täysin toimettomana.
"Kelirikkokausi oli pidempi, heinäkuun lopulla virkosi. Kymmenen prosentin marginaalilla mennään, että sopimus täyttyy", Hietala arvioi hakkuiden toteutumista.
Yrittäjän etu on myös se, että yhteismetsän mailla hakkuualat ovat suurempia. Siksi koneita ei tarvitse siirtää vähän väliä eikä isäntä vaihdu viikoittain. Hietalan koneyhtymän kaksi hakkuu- ja ajokonetta korjaa puita yhteismetsälle
"Kun on yksi isäntä ja oppii pelisäännöt, on helpompi toimia", Jarko Hietala sanoi.