Lemmenjoen Miessiltä torstaina löydetyn 282 grammaa painavan isomushipun hinnaksi on arvioitu jopa 340 000 euroa. Todellinen arvo kuitenkin muotoutuu vasta sitten, kun myyjä ja ostaja ovat päässeet hinnasta sopimukseen.
Kultamuseon johtaja Inkeri Syrjänen kertoo, että yleensä isomushiput myydään alan harrastajille joko suoraan tai huutokaupassa.
"Kaikki hinnat eivät tietenkään tule julkisuuteen. Tiedossa kuitenkin on Marjut Telilän vuonna 1998 löytämän 251 grammaa painaneen hipun hintahaarukka. Hippu oli myynnissä nettihuutokaupassa, jossa sen hinta asettui 840 000 ja 168 000 euron väliin. Myyntiaikana hinta laskettiin vielä markoissa, eli se oli puolen ja yhden miljoonan markan välissä."
Hippukulta on monin verroin arvokkaampaa kuin teollisuuskulta. Syrjänen kertoo, että gramman painoisen koruhipun hinta yleensä on noin 170 euroa. Kuuden gramman hippu maksaisi siis noin 1000 euroa.
Suuria isomushippuja ei koskaan hajoteta, vaan ne myydään kokonaisina. "Tiedossa on, että Jouko Korhosen muutama vuosi sitten löytämän 75 grammaa painavan Karpaasin osti Elcotec. Telilän 251 grammaa painava Pikkumammutti on Tulikivi Oy:n hallussa. Yritys käyttää sitä omassa markkinoinnissaan."
Eevert Kiviniemen vuonna 1935 Luttojoen latvoilta kaivama 392,9 grammaa painava Suomen suurin isomushippu on Waldenin suvun kassakaapissa Helsingissä.
Syrjänen on innoissaan, kun Lapin kultamailta lähes joka kesä löytyy suuria kultahippuja. "Isomushiput antavat uskoa niille, jotka ovat jo vuosikymmeniä ahertaneet puroilla. Kuitenkin on erittäin harvinaista, että onni potkaisee kahdesti samoja etsijöitä, kuten Telilän ja Kankaan valtauksella on tapahtunut. Viime kesänä ilmoille tuli Vesa Luhdan imuroima hieman yli 70 grammaa painanut hippu."
Kultamuseolla on useista suurista hipuista kokoelmissaan jäljennökset.
Syrjänen arvelee, että nykyisin yleistyneet suuret isomushiput näkevät päivänvalon konekaivuun ansiosta. Kun koneella pystytään siirtelemään suuria maamassoja, kultaakin löytyy.
Suuria koneita kultapurojen varsilla on noin 20 ja pienempiä ehkä saman verran lisää. Perinteisiä vaskaajia kultapuroilla lienee runsaat 1000.
Valtauksia on noin 400, mutta jokaisella huuhtoo vähintään perhe tai kaksi. Vaskaajia on eniten Ivalojoen latvoilla Kutturan tienoilla. Kullan imuroijat ovat Ivalojoella ja konekaivajat pääasiassa Lemmenjoella.
Lemmenjoen kultaryntäys alkoi vuonna 1946, kun kolme Ranttilan veljestä löysi kultaa Morgamjoelta. Kuuluisin Miessin kultamies oli Kankaanpäässä vuonna 1919 syntynyt Heikki Pihlajamäki, joka siirtyi Ivalon hautausmaan Pyrkyreiden palstalle vuonna 1989. Pihlajamaa perusti valtaukselleen oman Miessinmaan, jonka kuvernööriksi hän julistautui.
Miessillä omat rahat
Miessinmaassa oli oma passi, kansalaisoikeudet, pankkiiri ja markka. Passeja ja kansalaisoikeuksia kuvernööri jakoi noin sadalle ystävälleen. Passin saannin ehtona oli sovussa eläminen luonnon kanssa. Kuukauden 13. päivä oli kuvernöörin onnenpäivä, joten se julistettiin yleiseksi vapaapäiväksi. Jokaiselle Miessinmaan kansalaiselle syntyvälle tyttövauvalle kuvernööri lupasi gramman puhdasta kultaa muistoksi vanhasta kullankaivajasta.
Miessinmarkka oli Miessin pankkiiriin Jalmari Hepo-ojan vuonna 1950 kullasta takoma noin kolmen sentin läpimittainen kultaplätty, jota on olemassa vain yksi kappale. Kolikon toisella puolella lukee 'Miessinmarkka' ja toisella 'Miessinpakki`, kun pankkiirilta unohtui n-kirjain.
Maksuvälineenä raha on ollut yhden kerran. Rahaa on säilytetty Suomen Pankissa, kunnes vuonna 1988 se luovutettiin Kultamuseon kokoelmiin Tankavaaraan.
Kesäkuussa 1997 markka kuitenkin varastettiin Kultamuseon kokoelmista.