Kolumni

Isom­pien­sa jy­rää­mä­nä

Siitä on leikki kaukana, kun iso keski-ikäinen mies pistää siilipäänsä Volvon ikkunasta liikennevaloissa ja alkaa mökeltää.

Siitä on leikki kaukana, kun iso keski-ikäinen mies pistää siilipäänsä Volvon ikkunasta liikennevaloissa ja alkaa mökeltää.

Eleistä päätellen hän on suutuksissaan viereisen kaistan mopopojalle.

Syytä vihaan voi vain arvailla, mutta kuten tunnettua, moposta lähtee inhottavan nirhakka kaksitahtiääni. Eihän sellainen ole täysi-ikäisestä kivaa.

Automiehen mylvähdys tipahtaa silti alle kaiken arvostelun. Hän huutaa pojalle, että ”s**tanan h*mo. Minä tulen ja irrotan tuon pakoputken ja tungen sen sinun pers**s**n!”

Noin puhuu aikuinen 15-vuotiaalle Oulun Limingantullissa armon vuonna 2012.

Mesoava mies antaa kummallisen kuvan aikuisuudesta. Täysikasvuinen saa inhota ja halveksia pienempiään.

Myönnettävä toki on, että samainen miestyyppi saattaa toisinaan osoittaa lämmintä ymmärtämystä alaikäisiä kohtaan.

Vallankin kun hän seuraa katsellaan jalkakäytävällä käveleviä 12-vuotiaita tyttöjä ja loihee vislaamaan perään.

Lausuupa vielä muutaman omasta mielestään keventävän kommentinkin. Tämän tapaisten tyyppien seksismi hämmentää kasvuikäisiä vielä pieniä tyttöjä.

Junttius ei ole rikos mutta äärimmäisen epäkypsä valinta elämäntavaksi. Maailma suodattuu oman tyhjän pään läpi niin että kolisee.

Tomppelius tuntuu lisääntyneen viime aikoina, ja ulottuneen myös naisiin.

Nuorten muotiasuun, huppariin, pukeutunut 13-vuotias poika oli mennyt iltana muutamana markettiin tuhlaamaan juuri saamansa viikkorahan.

Pian poika oli lennähtänyt takaisin kotiin puhumattomana ja allapäin. No mikä on?

Hetken huokaistuaan poika oli kertonut vanhemmilleen kohtelustaan.

Kaupan hyllyn ääressä poika oli pyöritellyt värikkäitä makeispusseja  – mutta harkittuaan kuullut järjen äänen sisältään. Hän oli päättänyt säästää vitosensa. Mopoon.

Kassaneiti oli ottanut hupparipojan kiinni ja epäillyt tätä myymälävarkaaksi. Neiti oli kaikkien kuullen vaatinut, että epäilyttävän näköinen pölvästipoika näyttää hihansa siltä seisomalta.

Muut asiakkaat olivat kassajonossa katselleet, kun hihoja oli puisteltu ja käännelty. Puna oli värjännyt pojan kasvot.
Tyhjiksi oli resorit todettu. Poika oli saanut luvan häipyä.

Mutta poika jaksoi pitkään ihmetellä, miksei kassa ollut pyytänyt edes anteeksi. Epäilyhän oli väärä.

Noin tekee aikuinen. Käyttää valtaansa ja nolaa julkisesti muutenkin epävarman ihmistaimen.

Vanhemmat ottivat yhteyden kauppaan. Kauppias kummasteli ja lupasi selvittää tapahtuneen. Yleensä varasepäily viedään pois näkösältä intimiteettisuojan vuoksi.

Ei mennyt kauan, kun kauppias pyysi anteeksi. Hän syytti kassaneitiä toimintatapojen vastaisesta menettelystä. Neiti kuului olevan pelkkä satunnainen kiireapulainen, ymmärtämätön.

Miksei apulaiselle ollut kerrottu kaupan tapoja? Siihen ei kauppias enää vastannut.

Lopputulos oli, että taas sai nuorempi moitteet.

Junteille nuoret ovat otollinen kohde, sillä he eivät osaa puolustautua. Siitä juntti saa lisävoimaa rähinäänsä.

Lökäpöksyjä, pipoja, lippiksiä ja huokeita hajuvesiä käyttäviin nuoriin on helppo ärtyä, koska he edustavat kaikesta huolimatta uutta.

Jokaisen nousevan polven kuuluu haastaa edeltävä, esittää korjausmerkinnät tehtyihin virheisiin. Tästä syystä vanha sukupolvi tuntee epäilyä nuorisoa kohtaan.

Olisiko silti liikaa vaadittu, että osa aikuisista katsoisi peiliin ja opettelisi lausumaan sanan rispekti?