Otsikko viime torstain Kalevan Näkemys-sivun kirjoituksesta: ”Oulun väestönkasvu hiipuu, Oulu ei houkuttele”.
Oliko kirjoittaja synkistelevä änkyräpoliitikko, kaupunkimaantieteen yliopistotutkija vai kotikuntaansa syystä tai toisesta pettynyt kaupunkilainen.
Ei, kirjoittaja oli Oulun kaupungin viranhaltijaportaan huipulta, yhdyskuntajohtaja Matti Matinheikki. Kirjoitus kannattaa panna merkille muun muassa siksi, että perinteisesti kaupunginisien ja -äitien rooliin on kuulunut kotikuntansa kehuminen ja tulevaisuuden näkymien hehkuttaminen – myös vailla perusteita.
Keskeinen Matinheikin esiin nostama kielteinen kehityspiirre on se, että vaikka Oulun väkiluku edelleen kasvaa, kaupunki ei enää entiseen tapaan houkuttele muuttajia.
Paniikkinappulaa ei tarvitse vielä painaa, mutta kehityssuunta on nyt väärä. Jos Oulun houkuttelevuus etenkin nuorten silmissä murenee, se iskee ennen pitkää myös kaupungin elinvoimaan – ja kaupunkilaisten palveluihin.
Imagotutkimuksissa Oulun sijoitus on liukunut alamäkeä. Sillä on vaikutuksensa myös yritysten sijoittumispäätöksiin.
Kaupungintalolla vetovoimaongelmaan on etsitty lääkkeitä muun muassa viestinnän ja edunvalvonnan tehostamisesta. Sitä pitääkin miettiä. Pääkaupungissa ja sen keskushallinnossa on Oulu-tietämyksessä aukkoja.
Vahvistuvan edunvalvonnan muodot ovat avoinna. Takuuvarmasti löytyy viestintätoimistoja ja -konsultteja, jotka lyövät pöytään vauhdikkaat suunnitelmat kaupungin kuvan ja äänen kirkastamisesta. Ja niiden päälle mojovan laskun.
Päävastuu Oulun edunvalvonnasta on kuitenkin vastedeskin oululaisilla itsellään, etenkin kaupungin ylimmillä päättäjillä ja kansanedustajilla. Eikä Oulun kannalta keskeisimpiä päätöksiä ylipäätään tehdä pääkaupungissa. Kyllä ne tehdään Oulussa.
Viestinnän tehostamista tärkeämpää ovat itse kaupungin kehittämistä koskevat päätökset, vaikkapa se, mihin ja millaista rakentamista Ouluun toteutetaan. Hyviä tuloksia on jo nähty, ja uutta kiinnostavaa on luvassa esimerkiksi Raksilaan.
Luottamushenkilöiltä pitää edellyttää katsetta pitkälle yli seuraavien kunnallisvaalien. Se, mikä maksaa nyt ja mistä äänestäjät voivat suuttua, voi maksaa itsensä takaisin kaupungin ja kaupunkilaisten hyväksi tulevaisuudessa.
Esimerkiksi sopii Kivisydän. Tampereella näin ajatellaan alkuvaiheessa kalliiksi tulevan raitiotien kohdalla.
Satsaukset tulevaisuuteen voivat olla paljon halvempiakin. Kuusisaaren kuntoon laittaminen on tässä mielessä loistava asia. Jokainen tapahtuma, josta Ouluun tulleet vieraat lähtevät tyytyväisinä kotiin, luo myönteistä Oulu-kuvaa. Kaupungin ei tarvitse järjestää tai maksaa kaikkea, kunhan tarjoaa puitteita ja antaa luovuudelle tilaa.
Nuorten pysäyttämisessä Ouluun kannattaa olla realisti. Moni lähtee, vaikka kaupungin päättäjät pyytäisivät päällään seisten jäämään. Moni nuori katsoo kaiken lisäksi vielä kauemmaksi kuin Tampereelle, Turkuun tai Helsinkiin, jotka nyt nähdään Oulun kilpailijoina.
Jos hyvin käy, Oulusta lähtenyt nuori palaa tänne kokeneena ja koulutettuna, kunhan kaupunki tuossa elämänvaiheessa tarjoaa työtä, viihtyisiä asuinpaikkoja, palveluita ja elämyksiä.
Kalevan paperilehdessä julkaistussa kolumniversiossa oli virhe. Oikaisu asiasta täällä.