Pääkirjoitus

Isompaa rytinää odotellessa – Oulun budjettiesitys ei järisytä kaupunkia, mutta tuleva konsulttiselvitys voi sen jo tehdä

Oulun näkymissä on valoa ja varjoja. Kaupunki kasvaa, verotulot kasvavat, mutta niin paisuu velkataakkakin.

-
Kuva: Jarmo Kontiainen

Oulun näkymissä on valoa ja varjoja. Kaupunki kasvaa, verotulot kasvavat, mutta niin paisuu velkataakkakin. Meneillään olevan konsulttiselvityksen tulokset eivät vaikuta nyt esiteltiin budjettiin. Niistä lääkkeistä väännetään tuonnempana.

Kaupunginjohtaja Päivi Laajalan tiistaina esittelemä Oulun talousarvioesitys ei sisällä jättiyllätyksiä. Luottamushenkilöiden halusta korottaa veroprosenttia Laajala ei syty vaan haluaa nähdä myös lähivuosina lukeman tasan 20:ssä. Se on viisautta vaikka merkitseekin ikävää kulukarsintaa.

Laajala itse sanoi leikanneensa hallintokuntien esityksiä kohtuullisesti. Jos halutaan rajumpia säästöjä, hänen mukaansa on puututtava eri puolella kaupunkia ylläpidettäviin palveluihin. Ja kovemmat säästöt osuisivat väkisin kouluihin, päiväkoteihin ja henkilöstön määrään.

Tällaista runnausta ei ensi vuoden budjetissa ole.

Tulevan talousarvion käsittelyn taustalla on kuitenkin jo käynnissä toinen prosessi, joka voi merkitä isompaa rytinää hiukan tuonnempana. Ulkopuolinen konsultti tekee jo arviota Oulun taloudesta ja siitä, mitä tarvittaisiin sen tasapainottamiseksi.

Ulkopuolisen on helpompi puuttua poliittisesti herkkiin kysymyksiin kuten palvelurakenteeseen. Selvityksen määräaika on vuoden lopussa. Näin sen tulokset eivät ehdi pyöräyttää uusiksi talousarviota, joka on määrä hyväksyä valtuustossa 9. joulukuuta.

Jo nyt voi olettaa, että talouskeskustelun volyymi nousee ensi vuonna selvästi.

Oulun tulevien vuosien näkymissä on tuttua valoa mutta myös varjoja. Oulu on edelleen koko Suomessa voimakkaimmin kasvavia kaupunkiseutuja. Väestö on nuorta ja koulutettua. Työttömyys on laskussa. Linnanmaasta on tulossa Euroopan suurin sisäkampus.

Samaan aikaan Oulu ei voi väistää niitä talouden häiriöitä, jotka leviävät tänne ulkopuolelta. Taloussuunnittelua vaikeuttavat myös muun muassa hallitusohjelmaan ja valtion talousarvioon perustuvat kuntien lisävelvoitteet. Nyt niitä tulee esimerkiksi varhaiskasvatukseen.

Oulun kaupungin tuloista 60 prosenttia tulee verotuksesta ja siitä ylivoimaisesti suurin osa ansiotuloja verottamalla. Niinpä Ouluun pätee sama kuin koko maahan: talous oikenee, jos riittävän iso osa väestä käy palkkatyössä ja maksaa palkastaan verot.

Tässä on tehtävää muun muassa Business Oululle. Silti lopulta ratkaisevaa on se, onko Oulu houkutteleva uusille yrityksille ja uskaltavatko vanhat palkata uutta väkeä.

Jos kaupunginjohtajan esitys menee suunnilleen nykyisenlaisena läpi, Oulun nettovelanotto on ensi vuonna 86 miljoonaa euroa eli varsin paljon. Siinä mielessä ollaan kuitenkin terveellä pohjalla, että Oulun ei tarvitse ottaa niin sanottua syömävelkaa. Velkasaldo nousee investointien takia.

Ensi vuonna kaupungin velkamäärä nousisi jo yli 780 miljoonan. Asukaskohtainen velka olisi noin 3 800 euroa. Kaupunkien välisessä vertailussa lukema ei ole rumimmasta päästä.

Korkomenot ovat ensi vuonna 11 miljoonaa euroa. Onko summa suuri vain pieni, riippuu jälleen vertailukohdasta. Tuollakin summalla olisi kuitenkin mahdollista tehdä asukkaille konkreettista hyvää.