Vuorineuvoksia ei Suomessa joka oksalla kasva, mutta arvonimi ei ole tae uraputken jatkumisesta. Stora Enson entiselle toimitusjohtajalle Jukka Härmälälle tämä vuosi on tuonut takaiskuja toinen toisensa jälkeen. Ensin tulivat uutiset miljarditappioista Stora Enson Amerikan-kaupoissa, sitten lähtö Outokummun hallituksen puheenjohtajan paikalta, ja keskiviikkona meni alta hallituspaikka Rautaruukissa.
Potkut Outokummusta olivat seurausta Stora Enson ongelmista, joiden takia Härmälä ja valtion omistajapolitiikasta vastaava ministeri Jyri Häkämies päätyivät napit vastakkain. Härmälästä on haluttu tehdä syntipukki, jonka uhraus lievittää Kemijärven tehtaan lakkautuksen aiheuttamaa tuskaa.
Sama syy johti outoon näytelmään Rautaruukin yhtiökokouksessa. Nimityslautakunta ehdotti Härmälän uudelleenvalintaa mutta valtion edustaja vastusti sitä. Härmälä teki johtopäätöksensä sekä vetäytyi ehdokkuudesta ja vältti äänestystappion. Näin hän pelasti sen, mitä pelastettavissa on.
Harvoin on Suomen talouselämän huipulla tällaista nokittelua nähty. Häkämies näyttää tuohtuneen perin pohjin siitä, että Härmälä on julkisuudessa syyttänyt häntä politikoinnista Outokummun hallituspaikan yhteydessä.
Mutta miten tämä kaikki liittyy Rautaruukkiin? Ei mitenkään. Yhtiökokous vain tarjosi uuden areenan ministerin ja vuorineuvoksen nokkapokalle, jossa Häkämies pääsi käyttämään valtaansa.
Valtio on Kemijärven yhteydessä tehnyt moneen kertaan selväksi, ettei se puutu pörssiyhtiöiden hallitusten päätöksiin. Hallituksiin puuttuminen näköjään on eri asia.