Vaikka Suomen talouskasvu on tänä vuonna vauhdittumassa viime vuodesta, varjostavat kasvunäkymiä yhä isot riskit, myönsi valtiovarainministeriön kansantalousosaston ylijohtaja Anne Brunila Oulussa maanantaina. Hän valotti kansantalouden näkymiä Oulun kauppakamarin järjestämässä suhdanneseminaarissa.
Valtiovarainministeriö on parhaillaan tekemässä uutta suhdanne-ennustettaan, joka julkaistaan tämän viikon perjantaina. Ministeriön alkuvuoden ennustetarkistuksen mukaan kuluvan vuoden bruttokansantuotteen kasvuksi arvioidaan 2,7 prosenttia. Maamme kasvunäkymiin vaikuttavat esimerkiksi sellaiset seikat kuin matkapuhelinten kysynnän kehitys ja ylimalkaan teknologiateollisuuden viennin elpyminen.
Myönteistä on Brunilan mukaan nähtävissä muun muassa työttömyyden laskussa, jos kohta toistaiseksi puhutaankin vasta lievästä laskusta - ja tietynlaisesta harhasta.
"Osittainhan siihen on vaikuttanut myös se, että ihmisiä on jäänyt pois työvoimasta: nuoria siirtynyt opiskelemaan ja naisia jäänyt kotiin."
Suomen taloudesta katosi viime vuonna arviolta 10 000 työpaikkaa.
Ylijohtaja Brunilan mukaan on asioiden yksinkertaistamista syyttää tästä niin sanottua Kiina-ilmiötä. "Jotta suomalaiset yritykset pärjäisivät globaalissa kilpailussa, on tärkeää, että ne ovat mukana kansainvälisillä markkinoilla Aasiassa, Amerikassa ja Euroopassa."
Brunilan mukaan on ylipäätään vaikea arvioida, kuinka paljon työpaikoista on siirtynyt Kiinaan tai muihin Suomea halvempien tuotantokustannusten maihin. "Tosiasia kuitenkin on, että suomalaisten yritysten työpaikat ovat kasvaneet ulkomailla nopeammin kuin Suomessa."
Ylijohtaja myönsi, että 1990-luvun lopun kansantuotteen kasvulukuja on Suomessa vaikea saavuttaa muun muassa siksi, koska väestö ikääntyy eli työvoiman määrä supistuu, tuottavuuden kasvu hidastuu sekä kansainvälinen kilpailu Kiina-ilmiöineen kiristyy. Uhkana myös on se, että hallituksen talouspolitiikan tavoitteet ovat karkaavat käsistä.
Ylijohtaja Brunilan mukaan hallitus on vastaamassa talouspolitiikan haasteisiin muun muassa jatkamalla ansiotuloverotuksen keventämistä - tosin ajoitus, kohdentuminen ja suuruus ovat yhä auki. Sairausvakuutuksen rahoitusjärjestelmän uudistuksesta sekä matalapalkka-alojen työn kysyntää tukevista toimista on odotettavissa ratkaisut kevään kuluessa. Myös julkisen sektorin tuottavuutta ollaan parantamassa.
Verouudistus hämmentää yhä
Veroasioita ja erityisesti ensi vuonna voimaan tulossa olevaa yritysverouudistusta sivuttiin parissakin suhdanneseminaarin puheenvuorossa. OP-ryhmän pääjohtaja, Keskuskauppakamarin puheenjohtaja Antti Tanskanen peräsi korjauksia yritysveron uudistukseen, jotta yritykset uskaltaisivat investoida. Niin ikään palkkaverotusta tulisi hänen mukaansa keventää kautta linjan.
Oulun kauppakamarin puheenjohtaja Matti Pörhö palasi pari viikkoa sitten julkistettuun Keskuskauppakamarin tutkimukseen, jossa oli selvitetty yritysjohtajien näkemyksiä yritysverouudistuksesta. Selvityksen mukaan osinkoverouudistusta piti kokonaisuudessaan epäonnistuneena 76 prosenttia ja nykyisen veromallin säilyttämisen kannalla oli 78 prosenttia vastaajista.
Pörhön mukaan on äärimmäisen valitettavaa, että valtiovalta ei ole ottanut elinkeinoelämän kannanottoja huomioon, vaikka onkin kuunnellut sitä asiaa valmisteltaessa.
"Verorauhan olisi saanut 300 miljoonalla eurolla, jos varallisuusvero olisi poistettu ja ylimmät marginaaliveroprosentit olisi laitettu siedettävälle tasolle", Pörhö siteerasi seminaariväelle Keskuskauppakamarin varatoimitusjohtajaa Pauli K. Mattilaa, jota oli kuultu verouudistusta valmisteltaessa.