Kolumni

Isoja pa­nok­sia Pet­sa­mon nik­ke­lis­tä

Adolf Hitlerin väitetään voimansa tunnossa sanoneen, että Kolosjoen nikkelikaivoksella on ratkaiseva merkitys Saksan sodankäynnille.

Adolf Hitlerin väitetään voimansa tunnossa sanoneen, että Kolosjoen nikkelikaivoksella on ratkaiseva merkitys Saksan sodankäynnille.

Kolosjoki sijaitsee Lapissa Petsamotuntureiden alueella ja kuului Suomelle 1920–1944. Sieltä löydettiin jättimäinen nikkeliesiintymä, johon Suomi myönsi toimiluvan brittiläiselle The Mond Nickel Companylle vuonna 1934.

Jäämerentie, 531 kilometriä pitkä kuljetusväylä Rovaniemeltä Petsamonvuonoon oli saatu ajokuntoon 1931. Maailmansodan alla kesällä 1939 jo noin 2 500 miestä rakensi nikkelikaivosta, Paatsjoen voimalaitosta sekä Liinahamarin satamaa Petsamossa.

Kauhea kiire Jäämerentiellä 1930-luvulla johtui lähes yksinomaan Petsamon nikkelistä, joka oli tärkein metalli aseteollisuudelle.


Petsamon nikkeli on ollut toisen maailmansodan jälkeen Suomen historian musta piste. Toimittaja Antti Hietalahti Kokkolasta julkaisi viime viikolla perusteellisen historiantutkimuksensa Talvisodan salainen strategia, Nikkelillä Saksan rinnalle (Otava), jossa hän valottaa talvisodan ja jatkosodan taustoja jyrkästä näkökulmasta.

Antti Hietalahden mielestä Petsamon nikkelin ja Saksan rooli ennen talvisotaa sekä jatkosodan synnyssä on pimitetty järjestelmällisesti Suomessa.

Hietalahti kyseenalaistaa tutun näkemyksen, että pieni Suomi joutui sotiin tahtomattaan kuin ajopuu. Hietalahti vyöryttää esiin 350 sivun kirjassaan yli kymmenen vuoden aikana läpikäymänsä arkisto- ja kirjallisuuslähteet, joilla hän haluaa osoittaa, miten Saksan pakkomielle saada Petsamon nikkeli sotataloutensa turvaksi ratkaisi myös Suomen kohtalon toisen maailmansodan aikana.

”Saksan tavaton kiinnostus nikkeliin jo ennen talvisotaa on asia, joka muuttaa erittäin suuresti kuvaa Suomen poliittisen johdon tekemisistä syksystä 1939 jatkosotaan asti”, Hietalahti kirjoittaa.

Hän väittää äärimmillään, että ilman varmuutta Petsamon nikkelistä Saksa ei olisi lähtenyt ”Itä-Euroopan uudelleenjärjestelyyn” eli Operaatio Barbarossaan.


Isiemme elämänhistoriaa sodissa Hietalahden tutkimus tuskin vähättelee, päin vastoin. Hän haluaa vain historiantutkimuksen keinoin osoittaa, että talvisodasta on Suomessa tieten tahtoen luotu kuva, joka on johtanut yksipuolisen sankaritarinan syntyyn. Jatkosotaan Suomi taas lähti yksiselitteisen selvästi Saksan rinnalla Suur-Suomi silmissään.

Historiantutkijat ajautuvat helposti polkuriippuvuuteen, jolloin he eivät kyseenalaista vanhoja selityksiä. Kyseenalaistaminen ei saa olla itsetarkoitus, eikä varsinkaan historialla jossittelu, vaan totuuden pitää perustua vain ja ainoastaan pitävään lähdeaineistoon. Aukoton motiivien sekä tekojen kuvaus vasta ratkaisevat, miten pätevä kuva historiasta jälkikäteen rakentuu.

Petsamon historiaa on tallennettu Pohjois-Suomessa lukuisiin tutkimuksiin tai kirjallisiin esityksiin. Muistitietoa on myös saatavissa edelleenkin, joten Petsamon nikkelin merkitys historiassa herättää varmasti keskustelua pohjoisessa.


Aleksandr Pushkin kirjoittaa Patarouva-kertomuksessaan, että ihmisen ajatusmaailmaan ei mahdu kahta päähänpinttymää samalla kertaa. Venäläiskirjailija johdattelee tällä lauseella kuvauksensa kitsaaseen, mutta rahanhimoiseen sekä toisten tunteista piittaamattomaan Herman-nimisen mieheen pelipöydän ääressä.

Patarouvan tarina tuntuu tutulta, kun pieni ihminen pohtii Petsamon nikkeliä ja maailman historiaa.