Helsinki Kun kaksi firmaa naitetaan yhteen, tulee uuden yrityksen nimeksi useimmiten näiden kahden yhdistelmä. Ruotsalaisen ja suomalaisen firman fuusionimi voi olla Stora Enso, TeliaSonera, TietoEnator tai HKScan.
Yhteistä niille on myös se, että nimi on suomen kielen oikeinkirjoitussääntöjen vastainen.
Mutta ne eivät ole yksin väännöksiensä kanssa. Suomalaiset osaavat yksinkin. Meillä on Sampo Pankki, iittala, marimekko, SanomaWSOY ja Sysopendigia.
Isoja alkukirjaimia laitetaan keskelle sanaa, pisteitä käytetään holtittomasti (if...) ja huutomerkillä haetaan lisätehoja (Oho!). Väliviiva jätetään pois, koska se näyttää visuaalisesti huonolta.
Kilpailijoista
halutaan erottua
Yritysten nimistä väitöskirjan tehnyt Paula Sjöblom haluaa erottaa logot juoksevassa tekstissä esiintyvistä nimistä. Logoissa voidaan sallia vapauksia, tekstissä nimet saisivat mielellään olla oikeinkirjoitussääntöjen mukaisia, Sjöblom jaottelee.
"Nimellä halutaan erottua kilpailijasta ja erikoinen kirjoitusasu herättää huomiota. Joskus haetaan symmetriaa ja sen takia pistetään iso kirjain keskelle sanaa", Sjöblom selvittää.
Markkinoinnin ja mainonnan ammattilaiset eivät ensimmäisenä ajattele kielioppia. Sjöblom harmittelee, että firmoissa unohtuu helposti, että nimillä on muitakin tehtäviä kuin pelkkä visuaalinen kauneus.
"Nimen pitäisi olla myös kuultuna tai lausuttuna hyvä, ja sitä pitäisi pystyä taivuttamaan kaikissa sijamuodoissa", Helsingin kauppakorkeakoulun Suomen kielen lehtori Paula Sjöblom luettelee.
Niminikkarit korostavat usein bisneksen teon globaalisuutta. Sjöblom huomauttaa kuitenkin, että Suomen viidellä miljoonalla kuluttajallakin on merkitystä. "Monet ihmiset osaavat yhä kielen normit hyvin ja ärsyyntyvät herkästi".
Nimien pitää
taipua sijamuodoissa
Suomen kielen lehtori Jari Sivonen Oulun yliopistosta muistuttaa, että erikoisella tavalla koostetut nimet aiheuttavat ongelmia nimenomaan suomenkielisille, koska suomalaiset sanat taipuvat sijamuodoissa. Monissa muissa kielissä lauseen jäsenten roolit erotetaan toisilla keinoilla.
Oikeinkirjoituksen vastaiset nimet horjuttavat kielenkäyttäjien kirjoituskäytäntöjä. "Ihmiset ovat epävarmoja, miten nimi lopulta pitäisi kirjoittaa."
Vieraat kielet uivat yritysten nimiin paitsi kansainvälisten fuusioiden kautta myös siksi, että vieraskielinen nimi koetaan iskevämmäksi.
"Enpä äkkiseltään muista iskevää uutta suomenkielistä yrityksen nimeä."
Sivonen on antanut esimerkiksi Kalevan toimittajille neuvoja yritysten nimien kirjoittamisesta lehtitekstissä.
Oikeinkirjoituksesta
ei joudu raastupaan
Suomen kielen kouluttaja Marsa Luukkonen korostaa, että oikeaa, kielioppiasun mukaista kirjoitusasua on aina lupaa käyttää, sanoipa yrityksen brändiasiantuntija mitä tahansa.
"Kieliyhteisöllä on oikeus kirjoittaa nimet oikein, koska virheellinen kirjoitusasu haittaa lasten kielen oppimista. Raastupaan ei saa ketään siitä, että kirjoittaa nimet oikein", Luukkonen tähdentää.
Marsa Luukkonen kertoo kuulleensa takavuosina, että Iittalasta vaadittiin nimen kirjoittamista lehtiteksteissä pienellä sen takia, että Timo Sarpaneva oli suunnitellut 1950-luvulla nimen alkamaan pienellä alkukirjaimella.
Luukkosta harmittaa nimien vääntely sijoittajien mieliksi.
"Meillä suomalaisilla on tapana kumartaa periferiasta keskustaan. Me kuvittelemme, että meidän kielessämme on jotain vikaa", Luukkonen toteaa.
Tosiasiassa perisuomalaiset nimet kelpaavat hyvin maailmalla. Luukkonen poimii esimerkeiksi Vaisalan, Ruukin, Nokian ja Rautaruukin.
Suomalaisia kuluttujiakin voidaan mielistellä matkimalla huolimatonta puhetyyliä. Marsa Luukkosta suututtavat "Minun Sonera" -tyyliset kampanjat, jossa ihmisiä lähestytään omistusliitteettömillä muodoilla.