Eduskunnan kevätistuntokausi alkaa keskiviikkona työteliäissä merkeissä. Kansanedustajat saavat puitavakseen hallitukselta yli 120 lakiesitystä.
Esitysten joukossa on hallituksen rakenteellisia avainhankkeita koskevia lakiesityksiä kuten sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistukseen samoin kuin maakuntauudistukseen kuuluvia esityksiä.
Tarkoitus on, että sote-järjestämislaki, maakuntalaki ja voimaanpanolaki tulisivat voimaan jo heinäkuun alussa, jolloin väliaikaishallinto pääsisi valmistelemaan tulevaa toimintaa.
Pöydällä on lisäksi muita kiisteltyjä esityksiä aina alkoholilain ja postilain uudistuksista veneveroon ja karkotusten nopeuttamiseen. Edessä on myös puolustuspoliittinen selonteko ja mielipiteitä kuohuttavia kansalaisaloitteita muun muassa eutanasiasta ja avioliitosta.
Karille ajautunut ja hallituksen sisäiset jännitteet ja yhteistyön puutteet paljastanut liikenneverkkosuunnitelma siirrettiin skandaalimaisten käänteiden jälkeen parlamentaariseen valmisteluun.
Poliitikoilla riittää kiirettä, sillä huhtikuussa pidettävät kuntavaalit painavat päälle. Kuntia odottaa suuri mullistus, kun niiden rooli muuttuu palvelujen järjestäjästä oman alueensa elinvoiman edistäjäksi.
Kansalaisilla voi olla vaikeuksia pysyä kärryillä, mitä kuntien tehtäväksi lopulta jää suhteessa perustettaviin itsehallintoalueisiin. Vaalikentillä riittää siis selitettävää. Kuntavaalien tulos heijastuu väistämättä myös hallituspolitiikkaan.
Värinää poliittiseen elämään tuo mielipidemittauksissa nosteessa oleva SDP, joka valitsee tulevana viikonloppuna puheenjohtajan.
Hallitusvastuun myötä rajusti kannatustaan menettänyt perussuomalaiset puolestaan valmistautuu puheenjohtajakisaan. Tämä luo paineita hallitustyöskentelyyn. Muutos puoluejohdossa vaikuttaisi ehkä jopa hallituksen jatkomahdollisuuksiin.
Hallituksenveri punnitaan kuitenkin huhtikuun lopulla pidettävässä hallituksen kehysriihessä ja puolivälitarkastelussa. Suuri kysymys on, leikataanko lisää vai ei.
Hallituksen sisällä asia on vähintäänkin ongelmallinen. Keskustan ja perussuomalaisten piiristä on painotettu, että uusia leikkauksia ei enää tarvita. Kokoomuksessa on todettu, että uudet leikkaukset voivat olla tarpeen.
Julkisen talouden varmistamiseksi kestävyysvajetta on sovittu hoidettavaksi niin, että kymmenen miljardin vaje saadaan kurottua säästöillä, kasvulla ja reformeilla.
Nopeita vaikutuksia saadaan veroilla ja leikkauksilla. Vaikeampia ovat rakenteelliset uudistukset. Tämän lisäksi avainasemassa on talouskasvu ja työttömyyden alentaminen. Työllisyysasteen nosto 72 prosenttiin karkaa jo käsistä. Yhdysvaltain uusi hallinto voi vielä tuoda yllätyksiä talouteen.
Haastetta luo myös tuore suuryritystutkimus, joka viestii suuresta epäluottamuksesta. Peräti kolme neljästä suuryrityksestä arvioi, että Suomen poliittiseen johtamiseen liittyy yritysten kannalta epävarmuustekijöitä.
Pääkirjoitus