Kemi Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan ympäristökeskuksilla näyttää olevan erilainen tulkinta kalateiden rakentamisen rahoittamisesta. Pohjois-Pohjanmaa oli EU-rahapotteineen kustantamassa Merikosken kalatietä, mutta Lappi ei ole lähdössä rahoittajaksi Isohaaran uuteen kalatiehen.
Keminmaan ympäristönsuojelusihteeri Aapo Mäenpää on ihmeissään. "Haluamme selvittää, mikä ero on Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan toiminnassa. Voiko näissä asioissa toimia kahdella eri tavalla."
Kysymys on ainakin siitä, katsotaanko kalatie kalataloushankkeeksi vai ei. Kalataloushankkeet kuuluvat TE-keskusten rahoitusreviiriin ja ympäristöhankkeet ympäristökeskuksille. Pohjois-Pohjanmaalla Merikosken kalatie nähtiin laajempana ympäristötyönä ja niin keskus myöntyi Oulun kaupungin hakemukseen ja aukaisi rahahanat kalatielle.
"Me olemme rahoittaneet siitä noin puolet ja olemme myös osallistuneet ohjausryhmätyöskentelyyn", ympäristönhoitopäällikkö Timo Yrjänä Pohjois-pohjanmaan ympäristökeskuksesta kertoo.
Oulun kalatie maksoi noin 1,5 miljoonaa euroa.
Ympäristö- vai
kalataloushanke?
Yrjänän kollegan EU-koordinaattori Mikko Pajusen mukaan Merikosken kalatiehen liittyy muutakin kuin kalataloutta. Yksi merkittävä asia rakentamisessa olivat ympäristötyöt eli Hupisaarten läpi kulkevan kanavan kunnostaminen.
Isohaaran uusi kalatie olisi ensimmäinen Kemijokeen tehtävistä kalateistä, jotka avaavat väylän lohen palauttamiselle Ounasjokeen. Kysymys on Lapin ympäristökeskuksen johtajan Kari Kinnusen mukaan "aika pitkälle kalataloushankkeesta". "Merikoskessa ei ymmärtääkseni luoda kutevaa kantaa."
Kinnusen mukaan Lappi ja Pohjois-Pohjanmaa eivät ole eri linjoilla. "Pohjois-Pohjanmaa on kakkosaluetta, enkä tunne sen kriteereitä. Täällä kalatalousviranomainen on vastuussa näistä hankkeista."
Pitkällisten punnerrusten jälkeen kalatieketjun ensimmäinen vaihe on etenemässä, vaikka rahoitus riippuu vielä ilmassa. Juhannuksen alla Lapin liitossa neuvoteltiin liiton ja Lohijokitiimin edustajien kanssa Isohaaran kalatien rahoituksesta. Keskusteluissa luontevaksi rahoittajaksi katsottiin Lapin ympäristökeskus. Lohijokitiimi on jokivarren kuntien ja kalastuskuntien perustama yhdistys, joka vie eteenpäin lohen palauttamisprojektia.
Lapin ympäristökeskus
lyttää valmistelun
"Missään tapauksessa emme voi olla yksinomaisia rahoittajia, kuten he ovat esittäneet. Raameissa ei ole varaa, eikä sitä mainita toteuttamissuunnitelmassa. Joiltakin soveltuvin osin ehkä", Kinnunen huomauttaa ja sanoo ympäristökeskuksen tehneen jo enemmän kuin kuuluisi.
Ympäristökeskus on Kinnusen mukaan vaatinut ja teetättänyt biologisen, sosiaalisen ja taloudellisen selvityksen hankkeen taustojen kivijalaksi. Se on myös edellyttänyt paketin pilkkomista osiksi, jolla taataan kalateiden toimivuus ennen ketjun uuden lenkin rakentamista.
Kinnunen on ärsyyntynyt tapaan, jolla rahoitus on yritetty kaataa ympäristökeskukselle. Hän lyttää vuosituhannen alkuvaiheessa alkaneen kalatiehankkeen valmistelun. "Siellä oli alussa täysiä kuplia, kaikki kustannusarviot oli vedetty hihasta."
Rakentamisen voisi
aloittaa ensi vuonna
"Jos kalatielle löytyy rahoitus, voimme rakennuttaa sen, koska meillä on siihen sertifioitu järjestelmä", Kinnunen lupaa.
Keminmaan ympäristönsuojelusihteerin Aapo Mäenpään mukaan siihen ei ole tarvetta, sillä "betonirakentajia löytyy kyllä".
Rahoitus on ollut koko ajan ongelma kalateiden toteuttamisessa. Keminmaan kunnanhallitus päätti toimittaa kunnan nimissä rahoitushakemuksen Lapin TE-keskuksen maaseutuosastolle. Kalatie maksaa noin 630 000 euroa, josta EU:n osuudeksi on kaavailtu noin 314 000 euroa. Ministeriöt maksaisivat noin 220 000 euroa ja jokivarren kunnat 94 000 euroa.
Mäenpää toivoo, että rakentaminen alkaa ensi vuonna. Jos jokivarren kunnat eivät lähde mukaan, ei Keminmaakaan yksin kuntaosuutta rahoita.