Kainuun maakuntamalli vaati yhdeksän kunnan yhteistä talous- ja henkilöstöhallintoa. Siirtyminen yhteen tietojärjestelmään on vienyt maakunnalta vuoden. Kuntayhtymän talousjohtaja Asta Tolosen mielestä urakka on kannattanut.
"Kovasti on töitä paiskittu ja osa on vielä kesken, mutta tilinpäätökset on tarkoitus jo saada tehdyksi samalla järjestelmällä". Tolonen sanoo.
Kuntayhtymän työntekijöistä yli tuhannen tulee osata Tolosen mukaan käyttää yhteistä järjestelmää. Kainuun kuntien käytössä oli aiemmin kaikkiaan 32 erilaista tietojärjestelmää. Osa niistä on käytössä myös maakuntakokeilun aikana.
Kuntia patistellaan yhä laajenevaan yhteistyöhön, mutta kulkevatko tietojärjestelmät kehityksen mukana?
Kainuun tietojärjestelmän toimittaneen SAP Finlandin maajohtajan Reino Pekkalan mukaan kulkevat, mutta käyttöönotossa saattaa tulla ongelmia.
"Käyttöönotossa tehdään valtavasti pieniä ratkaisuja. Kunnallisella puolella on kaksiosainen päätöksentekojärjestelmä ja erilaiset menettelytavat, jolloin käyttöönotosta tulee vaativaa konsulttityötä", Pekkala linjaa.
Yrityspuolella monien toimijoiden yhteiset tietojärjestelmät ovat Reino Pekkalan mukaan jo arkipäivää. Kainuu on hänen mukaansa kuntapuolella eräänlainen pilottialue.
Talous- ja henkilöstöhallinnan yhtenäistämisen jälkeen vuorossa ovat materiaalihankinnat. Kuntalaisten palveluiden tuominen maakunnan yhteiseen verkkoon on myös mahdollista.
"Varsinkin nuoret haluaisivat hoitaa kaiken netin kautta eli vaikkapa varata lääkäriajan omalta koneelta. Vanhemmat kuntalaiset eivät tähän menisi", Asta Tolonen kertoo.
