Pyhäjärvi Aukeaksi tai vajaapuustoiseksi pyyhkäisi tai runteli heinäkuun 5. päivän Unto-myrsky 350 hehtaaria Pyhäjärven yksityismetsiä ja yhtiöiden ja valtion arviolta sata hehtaaria. Yksittäisten puiden ja puuryhmien kaatoja on noin 2 000 hehtaarilla. Myrskytuhopuiden korjuussa on nyt iso remmi päällä. Metsissä möyrii liki 20 monitoimikonetta.
Heinäkuisen myrskyn tuhokeskittymä oli Keski- ja Itä-Suomessa. Pohjois-Pohjanmaalla se rajoittui maakunnan kaakkois- ja itäosaan Pyhäjärvelle, Kärsämäelle ja Pyhännälle. Metsäkeskus Pohjois-Pohjanmaan johtaja Niilo Piisilän mukaan Pyhäjärven myrskytuhojen määrä on kolmanneksen verran Metsänhoitoyhdistys Pyhä-Haavan vuotuisesta hakkuumäärästä. Muilla paikkakunnilla tuhot olivat pienemmät.
Metsänhoitoyhdistys Pyhä-Haapa on tehnyt tähän mennessä puunmyyntisuunnitelmia 31 000 kuutioon verran. Siitä päätehakkuukuntoon menneitä on noin 160 hehtaaria ja yksittäisten puiden tai puuryhmien poimintaa 120 hehtaaria.
Toiminnanjohtaja Paavo Leskinen kertoo, että yksityismetsistä kaatui puuta noin 80 000 kuutiota, joka on ensiarvioita enemmän. Valtion ja yhtiöiden metsät mukaan lukien tuhot ylittävät 100 000 kuutiota. Tuhot ovat pahemmat kuin edellisen kovan myrskyn jäljiiltä vuonna 1972.
Kaatuneesta puusta tukkia on noin 38 000 kuutiota ja pikkutukkia 18 000 kuutiota. Kaatuneiden puiden rahallinen arvo on 2,5 miljoonaa euroa.
Enimmillään yhdeltä metsänomistajalta on mennyt puuta 3 000 kiintokuutiota, eli sileänä on noin 20 hehtaaria metsää. "Harvalla on vakuutus. Se korvaisi korjuukustannuserotuksen", Leskinen huomauttaa.
Työssä lähes 20 monitoimikonetta
Tehdyistä leimikoista on myyty 80 prosenttia eli 25 000 kuutiota pääosin metsänhoitoyhdistyksen hoitamina yhteismyynteinä. Yksityismetsissä on työssä liki 20 monitoimikonetta ja yhtiöiden ja metsähallituksen työmailla arviolta 3-4 koneketjua. Katastrofitilanteessa kesälomistaan ovat tinkineet niin motokuskit kuin metsäammattilaisetkin.
Paavo Leskinen kiittelee, ettei katastrofi sattunut puun ylitarjontavaiheeseen. "Puun hinta ei ole romahtanut, koska sahoilla on päinvastoin tukkipula. Pelastukseksi koitui myös se, että tuhoalue on rajallinen", hän sanoo.
Jos myrskyn tuhoamien puiden korjuu pitkittyy, sinistymisen ja pilaantumisen vaara lisääntyy. Metsänhoitoyhdistys oli pyrkinyt tiedottaman metsänomistajille, ettei heidän pidä mennä itse puita katkomaan. Puu käy henkiinjäämistaisteluaan maassa pysyvien juurien avulla. Jos puu katkaistaan, se on samantien saatava korjattava talteen tai se pilaantuu.
"Korjuukalusto riittää, ja sahat nielevät hyvin puuta. Kesäkorjuukelpoisissa olosuhteissa lienee vain 60 prosenttia tuhoista. Jos rajut sateet eivät yllätä, 60-70 prosenttia pikkutukeista onnistutaan pelastamaan", Leskinen sanoo.
Valtio tukee uudistamista
Metsäkeskus Pohjois-Pohjanmaan johtaja Niilo Piisilä kertoo valtion tukevan myrskyntuhoalueiden uudistamista. Tuhoalueen uudelleen metsittämiseen voidaan saada valtion tukea kestävän metsätalouden rahoituslain mukaisista määrärahoista.
"Tukea myönnetään uudelleen metsittämiseen metsän arvosta riippumatta. Normaalisti metsittämiseen saadaan tukea vain vähäpuustoisiin tai vajaatuottoisiin metsiin", Piisilä sanoo.
Tuki kattaa kokonaan taimien ja siementen kustannukset sekä 30 prosenttia työkustannuksista, joita ovat esimerkiksi maanmuokkaus ja kylvö- tai istutustyö.
Myrsky kaatoi myös luontaisen uudistamisen alueilla siemen- ja suojuspuita. "Näiden alueiden metsittämiseen ei valtion tukea saada, koska maanomistajilla on jo tehdyn uudistushakkuun seurauksena syntynyt metsälain mukainen uudistamisvelvoite. Näissä tapauksissa maanomistaja joutuu tekemään viljelyn omalla kustannuksellaan", Piisilä selvittää.