Iso pyörä pyö­räh­ti vauh­tiin

"Vierivä kivi ei sammaloidu. Kun on aina uutta, mielekästä tekemistä, pysyy hyvässä vireessä", perustelee Eero Jukuri uusinta hankintaansa.

Eero Jukurin tavoitteena on matkata tänä kesänä Oulusta Turkuun.
Eero Jukurin tavoitteena on matkata tänä kesänä Oulusta Turkuun.
Eero Jukurin tavoitteena on matkata tänä kesänä Oulusta Turkuun.
Kuva: Jukka-Pekka Moilanen

"Vierivä kivi ei sammaloidu. Kun on aina uutta, mielekästä tekemistä, pysyy hyvässä vireessä", perustelee Eero Jukuri uusinta hankintaansa.

Haukiputaalla, Kellon Kiviniemessä asuva Jukuri on ajellut muutaman viikon nykyisen polkupyörän esi-isällä, isolla pyörällä (engl. high wheel), joka on taatusti saanut ihmisten päät kääntymään.

"Varsinkin lapset ovat olleet innoissaan ja aikuiset ovat taputtaneet käsiään kannustukseksi. Vain koirat luimistelevat korviaan, kun ajelen. Ilmeisesti niitä vähän pelottaa, kun huitelen niin korkealla", 55-vuotias mies naurahtaa.

Jukuri tilasi harvinaisuuden Tshekeistä, paikalliselta pyöräsepältä. Pavel-niminen pyörämestari teki kulkupelin parin kuukauden käsityönä. Innostus hankintaan lähti eräänlaisena viidenkympin villityksenä kaikkia vanhan ajan kulkuneuvoja kohtaan.

"Ajattelin ensin rakentaa ison pyörän itse, mutta eihän kaikkea ole pakko itse tehdä, kun valmiinakin saa. Netin kautta löysin sitten tämän Pavelin", Eero Jukuri kertoo.

Iso pyörä tunnetaan myös englantilaisilla nimellä penny-farthing. Nimi tulee kahdesta kolikosta, pienestä pennystä ja suuremmasta farthingista. Pyöriä alettiin valmistaa 1860-luvulla.

"Pyörällä ajo oli silloin herrojen laji ja myös pyöräilijöiden vaatteet olivat sen mukaiset. Minäkin olen hankkinut vanhojen mallien mukaiset varusteet: polvihousut, puvuntakin sekä knallihatun. Normaalisti pidän kuitenkin pyöräillessä tuuliasua ja päässä tietenkin kypärää", Eero Jukuri kertoo.

Kypärän hyödyllisyyden hän on jo huomannut. "Pikkuisen on tullut könyttyä", mies myöntää.

Isolla pyörällä ajaminen on tekniikkalaji. Pyörän päälle korkeuksiin kivutaan takakautta. Isolla pyörällä ajo on raskaampaa kuin nykymalleilla ja kääntösade on suurempi. Kuopissa saattavat hampaat kalista, sillä umpikumipyörät eivät juurikaan jousta.

"Mutta hirveän mukavaa tällä on hurautella. Olen jo ajanut ainakin 200 kilometriä. Se on hyvää harjoitusta tulevaa koitosta varten", Jukuri vihjaa.

Hän on lähdössä heinäkuussa reissuun tavoitteenaan tehdä Suomen ennätys, ja ajaa isolla pyörällä Turkuun saakka. Aikaa Jukuri arvelee kuluvan pari kolme viikkoa noin 50 kilometrin päivävauhdilla.

Jukuri haaveilee myös high wheel -kerhon perustamisesta Haukiputaalle.

"Kaikki asiasta kiinnostuneet voivat ottaa minuun yhteyttä. Olisi hienoa ajella porukalla", hän kannustaa.

Ilmoita asiavirheestä