Valtiosihteerien työryhmän odotetaan luovuttavan heti vapun jälkeen arvionsa siitä, miten kuntien palvelurakenteita pitää muuttaa, että kunnat jaksavat vastata yhä raskaampiin rahoitustarpeisiin. Vaihtoehtoisia malleja on kaksi, ennakoi valtiosihteeri Pertti Rauhio (sd.) valtiovarainministeriöstä ja ehdottaa suuria peruskuntia tai monimuotoista yhteistyörakennelmaa.
Peruspalveluministerityöryhmä käsittelee valtiosihteerien hankesuunnitelmaa jo ensi kuun alussa.
Rauhion mukaan kysymys on siitä, että tehtäisiin tietoinen rakenneuudistus.
"Edellyttääkö se kuntarakenteen muutosta vai uusien palvelurakenteiden luomista kuntien yläpuolelle", hän kysyy.
Ykkösvaihtoehtona Rauhio pitää suuria, kantokykyistä peruskuntia. Koska peruskuntien tulee olla vahvoja ja väestöltään riittävän suuria, malli vaatii "kuntien yhdistämisiä, kuntien yhtymisiä".
Peruskuntamallissa kunnat pystyisivät tuottamaan peruspalvelut oman väestönsä voimin ja vain muutamissa asiakokonaisuuksissa, kuten erikoissairaanhoidossa, tarvitaan yhteistyörakenteita.
Kyseisestä mallista on suuria etuja, Rauhio arvioi. "Ei pelkästään demokraattisen ihanteen takia vaan myös taloudellisen tehokkuuden kannalta."
Rakenne on selkeä ja kuntalaiset pystyvät valvomaan, mitä päättäjät tekevät.
Monimutkainen
matriisi
Toisessa vaihtoehdossa kuntarakenne säilyisi ennallaan, mutta palvelut tuotetaan vaihtelevissa yhteistyörakenteissa, joita Rauhio kutsuu matriisiorganisaatioiksi.
Jos Suomessa on jatkossakin 300-400 kuntaa, täytyy yhteistyöverkosta tehdä kattavampi.
"Silloin jonkun lukionkin rakentamiseen tarvittaisiin useiden kuntien yhteinen opetusyhtymä tai vastaava."
Matriisimallissa voisi olla erilaisia väestöpohjia eri palveluille. "Jotkut kunnat ovat erikseen yhteistyössä, tuottavat koulutuspalveluita, teknistä tointa tai elinkeinotointa, sosiaali- ja perustoimintoja."
Matriisirakennelmassa eri yhteistyörakenteet toimivat lomittain. "Olisiko niillä oma talous, voisivatko ne saada valtionosuuksia, voisivatko ne rahoittaa toimintansa omilla, itse päättämillään maksuilla. Se olisi huomattavan monimutkainen", Rauhio huomauttaa.
Myös verotusoikeudesta tai verotuksen muuttamisesta pitänee puhua.
Kainuusta on tavallaan tullut yksi matriisiratkaisun mallikokeilu. Myös kuntayhtymä voisi toimia mallina, mutta kuntayhtymä tai kuntaliitto -sanojen käyttöä tulee välttää, koska ajatuksena on tuoda uutta, Rauhio muistuttaa.
Hallituksella
vuosi aikaa
Hallitukselta odotetaan kokonaisesitystä vuoden kuluttua. Tulevan vuoden aikana täytyy siis selvittää, voidaanko Suomen kuntajaotusta ylipäänsä muuttaa muuten kuin kuntien vapaaehtoisella yhdistymisellä.
Konkreettisena lopputuloksena tulisi olla tietty kuntamäärä, Rauhio arvelee. Vahvojen kuntien mallissa, jota valtiosihteeri selvästi kannattaa, kunnat on saatava yhdistymään.
"Entä jos kunnat eivät vapaaehtoisesti halua liittyä suuremmaksi kokonaisuudeksi?" Milloin tästä voidaan päättää ja millä houkuttimilla? Yhdistymisavustukset tuntuvat työläiltä, hän arvelee.
Kuntien ja kuntalaisten terve halu itsenäisyyteen on joka tapauksessa maltillistunut yhä kalliimman hyvinvointisektorin myötä. "Halua yhteistyöhön on." Tärkeää kuitenkin olisi, että kuntalaiset tuntevat rakennelman omaksi.