SAK:n pitkäaikaisena puheenjohtaja tunnetuksi tulleen Pertti Viinasen (sd.) mielestä omien vaalitappiosta ei pitäisi syyttää yksin puolueen johtoa. Pertti Viinanen täyttää 70 vuotta maanantaina.
-- Tappio on tappio ja sen pitäisi laittaa jokainen demari kysymään, millaista vaalityötä tehtiin. Virhe tehtiin siinä, että käsiteltiin asioita liian yleisellä tasolla. Tavallinen ihminen unohtui.
SAK:n hyllylle päätynyttä tv-mainoskampanjaa Viinanen ei täysin tyrmää.
-- Puhesisällön puolesta se oli erinomaisen hyvä, mutta visuaalinen ilme oli epäonnistunut.
Tulevalta hallitukselta Viinanen toivoo, ettei se lisäisi enää tuloeroja.
-- Veroja voi maksaa enemmän sellainen ihminen, jolla on siihen varaa. Leipä maksaa kaikille saman verran. Solidaarisuutta ei saisi unohtaa.
Lakoilla on syynsä
Yritysten hinkua irtisanoa väkeä ja siirtää tuotantoaan ulkomaille Viinanen pitää "globalisaatiobuumina, jossa kansalliset edut ja huolenpito jäävät liian vähälle huomiolle".
-- Yritykset lähtevät ulkomaille, jossa työvoima on tällä hetkellä halvempaa, vaikka tekevät voittoa täälläkin. Työntekijöiden kannalta ei enää ole väliä, vaikka tekisi kuinka hyvää työtä ja tulosta. Mikään ei riitä.
Vanha ay-johtaja hiiltyy, kun tulee puhe lakko-oikeuden rajoittamisesta.
-- Lakkoja syntyy myös silloin, kun työnantaja käyttää voimakkaasti johto-oikeuttaan. Asiassa on toinenkin osapuoli. Työelämää pitäisi lähestyä siitä lähtökohdasta, että miten pitäisi toimia, että näin ei kävisi.
Viinanen vannookin kolmikannan ja sopimustoiminnan nimeen.
-- Totta kai voi olla paikallistakin sopimista, mutta perusturva myös tarvitaan. Jokainen tietää, miten siinä käy, jos työntekijä yksinään menee sopimaan. Ellei työnantajan esitys tyydytä, otetaan seuraava jonosta.
Karjalaiset sukujuuret
Pertti Viinasen vanhemmat ovat kotoisin rajantakaisen Karjalan Hiitolasta. Äiti kulki aikoinaan potkukelkalla 35 kilometrin matkan Imatralle, jonne perhe muutti ennen sotia leveämmän leivän perässä.
Työläisperheen yhdeksästä lapsesta Pertti oli keskimmäinen. Vaimonsa hän tapasi Vuoksenniskan työväentalolla. Pertti puhalteli torvea paikallisen työväenyhdistyksen soittokunnassa, jossa vaimon pappa heilutteli tahtipuikkoja kapellimestarina.
Paperitehtaalle Pertti Viinanen päätyi töihin jo 18-vuotiaana. Samalla lähti käyntiin ura ay-liikkeessä, joka vei lopulta Viinasen lähes koko 1980-luvuksi SAK:n johtoon ja vallan käytön huipulle.
-- En itse koe käyttäneeni kyynärpäitä, vaan olen tarkkailut ympäristöä. En ole myöskään tehnyt harkittua urasuunnittelua, vaan mennyt viime kädessä niille paikoille, mihin on valittu.
Tiukin paikka ainaisissa neuvotteluissa sattui laivapäälliköiden lakon aikaan. Työmarkkinariita oli edennyt jo valtakunnansovittelijan toimistoon asti, mutta jumittui sinne ja Viinanen soitti kotiin tulevansa kerrankin ajoissa.
Laivapäälliköt päättivät yllättäen pysäyttää koko laivaliikenteen, kunnes sopu löytyisi.
-- Unohdin tapojeni vastaisesti soittaa kotiin ja ilmoittaa, etten tulekaan. Sopu venyi aamuseitsemään ja vaimo oli tulisilla hiilillä. Kiivaassakin tuoksinassa pitäisi muistaa, että muutakin tärkeää on maailmassa.
Vuosikymmenen lopulla Viinanen kärsi vakavan arvovaltatappion. Hän neuvotteli tuporatkaisun, joka sisälsi SAK:n keskeiset tavoitteet. Liittosovellutuksessa sopimusta ei kuitenkaan hyväksytty. Viinanen päätti lähteä.
-- Mitä virkaa on ihmisellä neuvottelupöydässä, jos sana ei pidä. En halunnut olla mikään postikonttori. Ihmisen pitää olla rehellinen itselleen. Seuraavan vuosikymmenen Viinanen johti Eläketiedotustoimistoa. Yksi asia Viinasta askarrutti vallan päivinä ja askarruttaa edelleen. -- Ay-liikkeen ja työväenpuolueiden keskeinen tavoite on ajaa ihmisten hyvinvointia. Samaan aikaan kun edut lisääntyvät, ihmiset lopettavat heitä puolustaneiden puolueiden äänestämisen. Tämähän nähtiin viime vaaleissakin..