Siipi maassa tai nolona Finnairin toimitusjohtaja Jukka Hienonen ei kulje, vaikka työtuomioistuin mätkäytti poikkeuksellisesti työnantajallekin sakot lentoemäntien laittomasta lakosta.
Hienonen haluaa olla Finnairin tuloskunnosta huolehtiva ja tulevaisuuden haasteisiin ajoissa vastaava johtaja. "Kattelen kaikessa eteenpäin. En jää märehtimään mitään. Se ei kovin paljon anna, jos jää tuijottamaan menneisyyteen", Hienonen sanoo myttyyn menneestä yrityksestä palkata uutta matkustamohenkilökuntaa kesken sopimuskauden nykyistä halvemmilla ehdoilla.
"Minulla on matkan varrella ollut yksi hyvä pomo, joka neuvoi: on parempi, jos firmassa on tulevaisuusharhainen kuin historiaharhainen pomo."
Toimettomaksi Hienonenkaan ei jähmety.
"Pitää katsoa, miten nyt mennään eteenpäin. Rakennemuutokset on pakko tehdä ja kiristyvään kilpailuun on vastattava ajoissa. Muuten kyyti on vielä kylmempää", Hienonen varoittaa.
Herkempi masiina
ja kovempi tuuli
Johtajan keltanokkaisuuden piikkiin ei matkustamohenkilökunnan lakkoa Hienosen mielestä voi laittaa. "Olen tottunut johtamaan. En ollut pikkukioskin dirika Stockmannillakaan. Johdin viimeiset kuusi vuotta organisaatiota jossa oli töissä yli 8 000 ihmistä", vuosi sitten Finnairin puikkoihin Stockmannin varatoimitusjohtajan paikalta hypännyt Jukka Hienonen sanoo.
Maailmanlaajuisesti operoiva lentoyhtiö on kuitenkin eri juttu kuin tavaratalo. Kilpailukin alalla on verisempää. ´Tämä on paljon herkempi masiina ja vaikeampi toimiala. Jos jossain myrskyää tai kaatuu torni, se vaikuttaa heti lentoliikenteeseen."
"Tiesin, että tämä on turbulentti ala, mutta kyllä on tuulista ollut. Vuosi on ollut äärimmäisen raskas. Osasin varautua moneen, mutta en osannut kuvitellakaan kaikkea sitä, mitä tässä on nähnyt", Hienonen myöntää.
Kaduttaako?
"´No ei. Olen aina tykännyt haasteista ja halunnut tehdä sellaista työtä, jolla on merkitystä. Tiedän sisälläni sen, että lopulta olen oikeassa."
Jukka Hienonen määrittelee itsensä "aika suoranuottiseksi ja selväpiirteiseksi" johtajaksi.
"Ei minulla koskaan ole ollut mitään piiloteltua agendaa. Sanon aina suoraan sen mitä tavoittelen. En kauheasti pelkää sitä, onko se kaikkien mieleen. Tällaisessa toimintatavassa on tietysti rasitteensa. On siinä sitten se hyväkin puoli, ettei väen tarvitse arvailla, mitä tämä tyyppi tässä nyt koettaa tehdä", 36 000 euron kuukausipalkkaa nostava Hienonen erittelee itseään ja johtamistyyliään.
Hän arvelee, että toimitusjohtajan läpinäkyvyys ja "kohtuullinen" epämuodollisuus ovat isoja muutoksia jäykkään ja käskyttävään herrakulttuuriin tottuneessa Finnairissa.
"Täällähän on totuttu siihen, että pääjohtaja on melkein kuin jumala, jota ei koskaan nähdä. Valtaosa ihmisistä ei ole joutunut tekemisiin yhtiön ylimmän johdon kanssa. Minä olen panostanut dialogin käymiseen paljon. Olen kirjoittanut 150 A-nelosta blogia meidän nettiin. Sieltä ne on kaikkien luettavissa. Ne voi ladata vaikka tänään kirjaksi, jos haluaa."
"Olen myös vastannut joka ikiseen kirjeeseen ja sähköpostiin mitä henkilökunnalta on tullut, asiattomiinkin. Olen mennyt joka hiivatin tilaisuuteen, mihin minulla on vaan ollut mahdollisuus mennä puhumaan ja kertomaan meidän strategiasta ja haasteista."
Vuorovaikutus astelee vielä lapsenkengissä. Hienonen huokaa: "Vaatii ehkä vain aikaa, että viesti menee kaikille perille. Muuta johtopäätöstä ei voi tehdä kuin sen, ettei iso kone ei käänny hetkessä."
Asiakkaankin
agenttina
Jukka Hienonen korostaa, että Finnairin on asiakkaitaankin ajatellen pakko laittaa kustannuskykynsä sellaiseen kuosiin, että yhtiö pärjää ja säilyy itsenäisenä. Hienonen määrittelee itsensä myös asiakkaiden agentiksi.
Jo nyt taivalla lentää runsaasti rautaa. Alas tippuvat lippujen hinnat.
"Meidän on pakko tehdä jotain, että Finnairin asiakkaat saavat jatkossa halvempia lippuja. Se ei käy, että korottaisimme lippuhintoja. Tämä vaihtoehto puuttuu meidän työkalupakista nyt kokonaan.Tästä eteenpäin meidän suunnitelmat perustuvat siihen, että lippujen hinnat tulevat edelleen laskemaan", Hienonen tekee selväksi.
Vain joillakin Aasian kohteilla, joissa kysyntä ylittää tarjonnan, lippuhintaa voitaisiin nostaa.
"Lentokonetehtailla sisällä olevista keskimatkan koneitten tilauksista kaksi kolmasosaa on halpalentoyhtiöiden tilauksia. Johonkin osoitteeseen se rauta tullaan laittamaan. Kilpailu tulee vain kiristymään. Tulemme jälkikäteen muistelemaan Finnairin sisällä kaiholla vuotta 2006 niin, että olipa kilpailu silloin vielä aika vähäistä ja kotikutoista", Hienonen toteaa.
Siitä, että Finnair on karsinut Pohjois-Suomen lentoja tai että Oulusta Lappiin on koukattava Helsingin kautta, Hienonen toteaa: "Teemme päätöksiä ihan liiketaloudellisin perustein. Minusta meillä on varsin hyvin toimivat yhteydet Ouluun, Rovaniemelle ja muuallakin Lappiin
Hienonen sanoo ymmärtävänsä, että alueella on monenlaisia toiveita. "Kumpujen yöstä tulevat kuitenkin ne mielipiteet, että Finnairilla olisi joku erityinen velvollisuus valtion yhtiönä hoitaa infrastruktuuria pohjoisessa. Tämän torjun suoralta kädeltä. Finnairilla ei voi olla sellaista tehtävää tai sitten sen paikka ei ole pörssissä", Hienonen paukauttaa.
Aikataulu liian
kunnianhimoinen
Toimitusjohtaja Jukka Hienonen sanoo olevansa nyt valmis myöntämään, että tuli ehkä otettua liian kunnianhimoinen aikataulu muutosten läpiviemiselle. "Tämä olikin ensimmäinen oppi lakosta".
"Meillä ei olla valmiita hyväksymään maailman muuttumista niin nopeassa tahdissa, mitä yritysjohto näkisi välttämättömäksi."
Miksi sitten pitää ajaa niin kovaa? "Minä olen huolissani siitä, että tuloskuntomme ei kasva kuten pitäisi. Olemme viime lokakuusta tehneet kolme kvartaalia peräjälkeen käytännössä katsoen nollatulosta. Se ei riitä sellaisen kunnianhimoisen kasvustrategian läpiviemiseen, jota Aasiaan olemme miettineet", Hienonen vastaa.
Jos kustannusrakennetta ei pysytä viilamaan tehokkaammaksi, on kasvun kulmakerrointa hänen mukaansa pohdittava uudelleen.
"Vaikka lakkoriita nyt lakaistiin maton alle, ei tämä vapauta liikkeenjohtoa vastuusta. On mietittävä minkälaiseen kasvuun ylipäätänsä kyetään, onko meidän harkittava investointejamme uudelleen vai mitä. Edessä on muutaman kuukauden työ. Ratkaisua ei rykäistä kokoon tuosta vaan yhdessä aamupäivässä."
Hienonen huomauttaa, että Finnairin viime vuoden tulos oli 80 miljoonaa euroa. Polttoainelasku kasvaa tänä vuonna 120 miljoonaa euroa. "Tämänkaltaisen yhtälön kanssa minä olen tässä toimitusjohtajana tekemisissä."
Hänen mukaansa matkustamohenkilökuntaan kohdistuva säästötavoite on "yksi kymmenen miljoonaa koko hulabaloossa", valtavassa toimenpideohjelmassa, mikä on jo käynnissä
Toukokuussa käynnistyi 80 miljoonan euron säästöohjelma. Yhtiöstä lähtee 670 työpaikkaa. Niistä on yt-neuvottelut käyty sekä sovittu, miten prosessi tapahtuu.
"Herranjestas! Koko vuosi näitä on tehty. Matkustamohenkilökunta oli ainoa, missä tilanne kärjistyi lakkoon asti", Hienonen puhaltelee henkeä.
Monopoliajan tes
on "kauhea uhka"
Nykyiselleen matkustamohenkilökunnan työehtosopimusta ei voi Hienonen mukaan jäädyttää. Sopimuksen rakennetta on pakko muuttaa. "Se on tehty laittamalla tilkku tilkun päälle ja aikana, jolloin yhtiöllä oli vain muutama kaukolento."
"Pitkän päälle on kestämätöntä, että muut Suomessa toimivat lentoyhtiöt pelaavat valtakunnallisilla työehtosopimuksilla, mutta Finnair ei. Monopoliaikana neuvotellut työsopimusasiat ovat kauhea uhka yrityksen tulevaisuudelle."
Hienosen mukaan Alkossa tämä nähtiin jo kymmenkunta vuotta sitten. "Siellä kyettiin sopimaan järjestelmästä, jossa uudet työntekijät tulivat sisään kaupan yleisellä työehtosopimuksella, joka oli 30 prosenttia halvempi kuin Alkon oma tes."
Hienonen muistuttaa, että Finnairilla on kaiken kaikkiaan seitsemän eri työehtosopimusta. "Muiden kuin matkustamohenkilökunnan osalta ei ole 30 prosentin kustannushaittaa naapuriyhtiöihin verrattuna. Jos emme kykene itse asiaa hoitamaan, aika tulee hoitamaan sen. Kyse on vaan siitä kuinka kauan aika tiimalasissa riittää"
"Hyvä kysymys", Hienonen vastaa kiertäen siihen, kauanko Finnair pärjää yksin.
Valtionomistuksesta ei hänen mukaansa ole haittaa ollut. "Valtio on osannut pitää näppinsä erossa Finnairin operatiivisesta toiminnasta. Olisi eduskunnan asia, jos valtio päättäisi luopua Finnairin enemmistöstä. Siitä tulisi varmaan aikamoinen debatti ."
Pääkonttoriaan yhtiö ei Tallinnaan siirrä, vaikka tytäryhtiö Aero operoi siellä.
"Missä tällaisia tarinoita puhutaan? Ei kukaan ole tällaista sanonut tai aikonut", Finnairia ohjaava Jukka Hienonen vakuuttaa.