Oulussa pidetään syyskuun 7.-9. päivä Itämeren maiden parlamenttien vuotuinen tapaaminen, johon odotetaan 250-300 osanottajaa. Konferenssista on tulossa yksi suurimmista ja tärkeimmistä kansainvälisistä kokouksista kaupungissa moneen vuoteen.
Itämeri-yhteistyössä on mukana parikymmentä parlamenttia, kaikista alueen maista aina Venäjästä Islantiin ja lisäksi useista alueellisista kansanedustuslaitoksista, kuten Karjalasta, Fär-saarilta ja Hampurista. Edellisen kerran vastaava kokous pidettiin viime syksynä Pietarissa, jossa Oulu valittiin seuraavaksi isännäksi. Konferenssiin tulee myös monia kansainvälisiä järjestöjä ja muita yhteistyöelimiä.
Parlamenttikokouksen isäntien tai vieraiden nimilistaa ei vielä ole olemassa. Tavoitteena joka tapauksessa on, että Suomen puolelta Oulun kokouksessa olisivat läsnä muun muassa pääministeri Anneli Jäätteenmäki (kesk.), ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd.) ja eduskunnan puhemies Paavo Lipponen (sd.).
Lipposen rooli olisi toimia isäntänä, sillä kokouksen pääjärjestäjänä on juuri eduskunta, jonka kanssa Oulun kaupunki tekee asiassa yhteistyötä.
Konferenssi pidetään yliopiston päärakennuksen Saalasti-salissa, joka Oulussa parhaiten sopii tämänkaltaisiin tarkoituksiin.
"Tämä on yksi merkittävimpiä kokouksia täällä pitkään aikaan", sanoo kaupungin suhdetoimintapäällikkö Anneli Korhonen.
Edellinen vertauskohta on vuoden 2000 CEMR-kokous, eurooppalainen kunta- ja aluetapaaminen, joka toi Ouluun tuhatkunta vierasta 29 eri maasta. Nyt mittakaava on pienempi, mutta merkittävyydessä kokouksia on vaikea verrata.
Pohjoisuutta ja tietoyhteiskuntaa
Itämeren alueen parlamenttiyhteistyö henkilöityy Suomessa kansanedustaja Outi Ojalaan (vas.), joka tunnustautuu kokouksen Ouluun tuloidean äidiksi.
"Halusimme näyttää, että Itämeri jatkuu aina pohjoiseen Perämeren kärkeen asti, eikä ulotu vain Saksasta Pietariin", Ojala sanoo. Hän on tämän yhteistyön valmisteluelimen, Itämeren alueen parlamenttien pysyvän komitean puheenjohtaja.
"Itämeren alueen merkitys kasvaa, kun Puolasta ja Baltian maista tulee EU:n jäseniä", Ojala sanoo. Hänen mukaansa vuosittaisten parlamenttikokousten tärkeys on nousussa. Kansanedustajat voivat olla monessa asiassa aloitteellisia, ja jo pelkkä yhteenkuuluvuuden tunteen kasvu on tärkeää.
Itämeri-yhteistyön omien asioiden ohella kokouksen ohjelmassa on vahvana tietoyhteiskuntaan liittyvä jakso. Tämä liittyy suoraan Oulun alueen vahvuuksiin, ja sen yhteydessä on määrä tehdä tutustumiskäyntejä yliopistoon ja hyvinvointi- ja ympäristöteknologiaan liittyen.
Suomi on parhaillaan myös valtioiden välisen Itämeri-neuvoston puheenjohtajamaa. Sen ulkoministerikokous pidetään kesäkuussa Porissa. Alueen kansalaisjärjestöt puolestaan kokoontuvat jo nyt torstaista alkaen Turussa.
Parlamenttitapaamisia on ennen Oulua järjestetty 11 kertaa eri maissa. Alunperin ajatuksen tällaisesta yhteistyöstä esitti Kalevi Sorsa 1980-ja 90-lukujen vaihteessa, ja ensimmäinen tapaaminen pidettiin Helsingissä 1991.
Kaupunginjohtaja Kari Nenonen oli läsnä viime vuonna Pietarissa, ja ennen Oulun kokousta hänellä on vielä toinenkin näkyvä tehtävä Itämeren alueella. Uusi CEMR-kokous pidetään pian Poznanissa Puolassa, ja siinä Nenonen on ohjelmassa seuraava esiintyjä Puolan presidentin Alexander Kwasniewskin jälkeen, luovuttamassa järjestön lipun eteenpäin. Paikalla on lisäksi Oulussakin ollut CEMRin entinen puheenjohtaja Valery Giscard d'Estaing, joka nyt vetää EU:n tulevaisuutta pohtivaa konventtia. Myöhemmin Nenonen käyttää pienemmällä foorumilla puheenvuoron, joka liittyy rajat ylittävään yhteistyöhön pohjoisessa, kuten Venäjään, pohjoiseen ulottuvuuteen ja Barentsiin.