Oulunsalolaiset tulevat apajille 400-vuotiseen Ouluun.
113-vuotiaan Oulunsalon Nuorisoseuran laulava ja liikkuva kansantaideryhmä Iso Ilo tulee kertoakseen omista kalakahnauksistaan ja pyyntisijoista, joita ovat Polokat ja Venykekin sekä kauppapaikkana Oulu.
Oulunsalolaisten nyt kaupunkiin päin pyrkivässä apajaliikkeessä toteutuu hyvin, mistä tämän perjantaisen kansainvälisen Tanssin Päivän julistuksen japanilainen laatija, Miyako Yoshida aloittaa: "Kenelläkään ei ole yksinoikeutta tanssiin. Se tuo iloa ja juhlamieltä kaikille, jotka tanssivat tai katsovat tanssia."
Kansanvälisen Tanssin Päivän vietto aloitettiin 23 vuotta sitten, samaisena ajankohtana oulunsalolaiset esittivät ensimmäisen kerran Nuottaoopperansa.
Masurkan
vetoa
Nuottaooppera on talvikalastuksen kulminoituma, reviireistään kiinnipitävän yhteisöllisyyden ylistys: Paikkakuntien välistä kähinää, posken soittoa. Toisen on väistyttävä. Lumijokiset saavat Isolla Apajalla köniinsä, oulunsalolaisten juttuhan tämä on!
Nuottaoopperan toisen tulemisen "liikuttaja" Petri Kauppinen oli itse mukana pienenä esiintyjänä kokemassa teoksen ensitulemaa: "Roikuin äidin kädenpieluksessa, muun muassa alussa Matikoitten kotipuolessa ja torilla kalanmyynnissä. Eihän nuotanvetoon lapsia otettu. Se oli miesten hommaa."
"Eläköön, eläköön nuottamiesi, kuurapartainen parkkinahka, meren aavikon ahavaposki, viiman tuiman tuivertama."
Liikementaliteetti on pohjoispohjalaisen tapaan paino molemmilla jaloilla suuremmitta rehentelyittä, mutta isoin liikeradoin.
Naiset ovat todistajan, kertojan ja kommentoijan roolissa.
Itse nuotanveto on sävelkirjoitettu masurkaksi ja niin se myös tanssiutuu. Nuotta sen sijaan pysyy pelkkänä lavasteena. Samalla Iso Ilo laulaa eli kertoo masurkasta tahdin saaneena miten jäähän hakataan reikää ja kuinka nuottaa vedetään jään alle, kuinka kalaa nousee.
Päivän
ooppera
Nuottaooppera tiivistyy yhteen päivään, johon pyyntireissun ja sen konfliktin lisäksi mahtuu saaliin myynti. Lauluksi sukeutuneena sanat kuulostavat menestysvaiheessa seuraavalta : "... rönne aa on suurin ostajaa..."
Tämä ooppera on siis laulu-, musiikkinäytelmä.
Paitsi torin fiinit daamit ja nuottamuorit, tuntee tämä teos myös Reetan, nuottakuntia kiertävän kahvi-naisen, jolla on pannu aina kuumana. Reetan oma laulupätkä on innoittanut ohjaaja-koreografin ottamaan onkeensa aarialähtökohdan; parodianuoli osoittaa oopperaan.
Liikkuva
kuoro
Liikkuvan kuoron musiikkivoima on Oulunsalon Pelimannitytöistä oululaistunut Kaisa Tähtinen, joka itse istui ensimmäisessä Nuottaoopperassa yleisön puolella seuraamassa esiintyvää äitiään.
Harrastajaryhmänä Iso Ilo hioo töitään kerran viikossa: "Neliääninen kuoro vaatii, että jokainen oppii ensin stemmansa. Sitten lauletaan yhteen. Ja kun kuulostaa että osataan, lähdetään liikkumaan." 'Liikenteessä' olemista pitää todella opiskella, näyttämötodellisuudessa kun oman äänialan laulaja ei olekaan väistämättä suoraan vieressä.
Heinäkuussa Iso Ilo liikkuu Ranskaan Europeade-festivaalille.