Askellajiratsastus on islanninhevosten oma kilpailulaji, jonka harrastajia on Pohjois-Suomessa vielä vähän.
Kirsikka Poikkimäki ja Fjödur ovat edenneet urallaan aluevalmennusryhmään vasta parin vuoden yhteistyön jälkeen.
Kirsikka Poikkimäki kaartaa kentän kulmasta ja lisää tölttiin vauhtia. Fjödur tekee kuuliaisesti työtä käskettyä. Virallisesti sen nimi on Fjödur fra Kjarvalsstödum, sillä islanninhevosen nimi on aina kolmiosainen. Viimeinen sana kertoo syntymäpaikan.
Muutenkin Fjödur on kuin edustamansa laji: kiltti, herkkä ja ihmistä kunnioittava. Toki, kilpahevonen kun on, sen luonteessa on ripaus enemmän pippuria. 11-vuotias tamma löytyi Poikkimäen kisaratsuksi vajaat kaksi vuotta sitten Etelä-Suomesta, kun sopivaa treenihevosta oli haettu jo jokunen vuosi.
– Se oli laadukas, hyvin koulutettu ja hyväluonteinen. Tallimme toisella hevosella Pinnalla olen myös käynyt harjoituskisoissa, ratsastaja kertoo.
17-vuotias Oulun suomalaisen yhteiskoulun lukiolainen on asunut Muhoksella ratsastajalle ihanteellisissa olosuhteissa vajaat neljä vuotta. Perheen oma pieni talli sijaitsee pihapiirissä, joten varsinkin kesällä siellä on kulunut päivä jos toinenkin.
– Olen viihtynyt talleilla ja hevosten parissa pienestä asti ja minut on pistetty hevosen selkään, kun opin kävelemään. Pääasiassa olen ratsastanut issikoilla, Poikkimäki selvittää taustojaan.
Rodussa häntä viehättävät sen erityiset askellajit. Tavallisen ratsun käynnin, ravin ja laukan lisäksi islanninhevoset osaavat tölttiä, jossa jalat liikkuvat nelitahtisesti kuten käynnissä mutta vikkelämmin.
Fjödurilta löytyy geenien perusteella myös viides askellaji, passi eli liitopassi. Tässä kaksitahtisessa askellajissa saman puolen jalkapari käy maassa yhtä aikaa. Askelten välillä on liitovaihe, jolloin koko hevonen on ilmassa. Passi vaatii sekä hevoselta että ratsastajalta enemmän taitoa.
”Fjödurilla on laadukkaat askellajit, eteenpäin pyrkimystä ja energiaa, jota voi työstää edelleen.”
– Se löytyy mutta sitä ei ole vielä lähdetty treenaamaan, Poikkimäki vahvistaa.
Töltti on tämän hevosen vahvuuksia.
– Fjödurilla on laadukkaat askellajit, eteenpäin pyrkimystä ja energiaa, jota voi työstää edelleen.
Askellajiratsastuksen kilpaurallaan ratsukko etenee maltilla. Viime vuonna se valittiin aluevalmennusryhmään mutta koska muita Pohjois-Suomen ratsukoita ei ryhmissä ole, koulutuksiin täytyy matkata Saarijärvelle.
Ryhmää valmentaa Sirpa Brumpton, kokenut ratsastuksenopettaja, kansainvälisen tason valmentaja ja tuomari.
– Ryhmään haetaan ja valmentaja analysoi, miten ratsukko toimii yhteen ja onko siinä potentiaalia. Omassa ryhmässäni on tosi hyviä ratsukoita, esimerkiksi Nelly Loukiala ja Marleena Mönkäre ovat maajoukkueessa ja lähtevät MM-kilpailuihin Berliiniin elokuun alussa, Poikkimäki kuvaa ryhmän tasoa.
Hän toivoo, että kilpalajin harrastaminen yleistyisi Pohjois-Suomessa.
– Silloin saataisiin tänne enemmän valmentajia ja laadukkaita hevosia. Harjoittelen enimmäkseen itsekseni mutta oma talli on auttanut paljon, sillä meillä käy valmentajia ja muita ratsastajia askellajitunneilla.
Kunhan ratsukon kisa- ja matkustusrutiinit vahvistuvat, on uran seuraavien askelten vuoro.
– Ratsastajana haluan kehittyä niin pitkälle kuin mahdollista. Se ei tapahdu heti tänne nyt -tyyliin vaan vaatii paljon työtä ja aikaa.
Islanninhevonen
Maailman vanhimpia hevosrotuja.
Islantiin ei edelleenkään saa viedä hevosia, joten laji on säilynyt täysin puhtaana.
Pienikokoinen, monikäyttöinen ja vahva ratsuhevonen.
Pitkäikäinen, erinomainen hedelmällisyys.
Sosiaalinen hevonen, joka kärsii yksinolosta.
Karaistunut luonnonrotu, tarvitsee paljon ulkoilua.
Suomessa on noin 3 000 islanninhevosta.
Islanninhevostalleja on Suomessa noin 60, joista osalla opetetaan askellajiratsastusta.
Hyvä retki- ja vaellushevonen sekä perhe- ja terapiahevonen.
Lähde: https://www.islanninhevonen.net/islanninhevosyhdistys/islanninhevonen