"Täällä ne tekevät minulle rahaa", toteaa taksikuski pilke silmissään pysäyttäessään autonsa Islannin talouselämän lippulaivan Kaupthing Bankin pääkonttorin eteen aurinkoisessa Reykjavikissa. Lausahduksessa on vinha perä, sillä lähes 30 000 islantilaisella on pankin osakkeita ja eläkerahastojen kautta kaikki työntekijät ovat Kaupthingin omistajia. Pankki on maan ylivoimaisesti suurin veronmaksaja.
"Kaupthingin viime vuoden tulos oli jälleen ennätyksellinen", pankin liiketoimintojen kehittämisestä vastaava johtaja Thordur Palsson kehaisee. Samaa ilosanomaa toistaa moni muukin maailmaa valloittava islantilainen yritys.
Islanti on elänyt viime vuodet voimakasta talousmurrosta. Perinteisen kalastuksen ja kalanjalostuksen suhteellinen merkitys on vähentynyt maassa olennaisesti 1990-luvun puolivälistä lähtien. Vuonna 2004 rahoitussektorin osuus bruttokansantuotteesta ohitti ensimmäistä kertaa kalasektorin.
Kuka meitä pelkäisi?
Presidentti Ólafur Ragnar Grímsson huokuu tyytyväisyyttä kertoessaan maansa tilasta. Hänen mukaansa islantilaiset nauttivat nyt ennen näkemättömästä talouselämän, tieteellisen tutkimuksen ja kulttuurin nousukaudesta.
"Islanti on edullisessa asemassa 2000-luvulla. Pohjois-Atlantista on tullut rauhallinen osa maailmaa. Siitä esimerkkinä on Yhdysvaltain armeijan lähtö Keflavikista."
"Maallamme on loistavat suhteet Eurooppaan ja Venäjään sekä suotuisat yhteistyösuhteet Intiaan ja Kiinaan. Meillä ei ole ikinä ollut näin hyviä välejä koko maailman kanssa eikä koskaan näin kukoistavia taloussuhteita Länsi-, Keski- ja Itä-Eurooppaan. Islanti neuvottelee myös ensimmäisenä eurooppalaisena maana vapaakauppasopimuksesta Kiinan kanssa."
Grímsson luettelee menestykselle monia syitä.
"Islantilaisille on normaalia työskennellä 50-60 tuntia viikossa. Olemme tavoitehakuisia ja vihaamme byrokratiaa. Maan pienuuden vuoksi ihmiset tuntevat toisensa ja yhteistyö on helppoa. Meitä ei myöskään pelkää kukaan."
Stressitestatut pankit
Pankkeja valvovan Islannin rahoitustarkastuksen pääjohtajan Jonas Fr Jonsonin mukaan maan taloudelliset sitoumukset ulkomailla ovat lisääntyneet olennaisesti kahden viime vuoden aikana. Islantilaiset pankit ovat kasvaneet moninkertaisiksi ja eläkerahastot ovat yli kaksinkertaistaneet arvonsa.
"Vaikka kruunun arvo laskisi viidenneksellä samaan aikaan, kun kaikki muutkin muuttujat olisivat pankkien kannalta mahdollisimman epäedullisia, pankit selviäisivät tilanteesta hyvin. Tämä käy ilmi pankille tekemissämme stressitesteissä."
Jonson kertoo, että viime vuonna tanskalaiset analyytikot olivat huolissaan islantilaisten pankkien kasvuvauhdista. He epäilivät, että ne kasvavat liian nopeasti, eivätkä pysty rahoittamaan toimintaansa. "Pelko osoittautui turhaksi. Pankit tekivät hyvän tuloksen aika vaikeissa olosuhteissa."
Yleisesti talouden vauhdin odotetaan hidastuvan Islannissa tänä vuonna. Pankkien tulevaisuudennäkymät ovat kuitenkin nousujohteiset.
Kruunun sijasta euro
Kaupthing Bankin Thordur Palssonin mukaan islantilaisten investoijien esiinmarssi alkoi jo vuonna 1996. Tämä on jäänyt huomaamatta asiaa ulkomailta tarkastelleilta. "Vasta kun sijoitukset ovat kasvaneet ja tulleet näkyvimmiksi, on alettu ihmetellä, mistä islantilaiset sijoittajat yhtäkkiä ilmestyivät ja mistä rahat ovat peräisin."
"Korkotaso maailmalla on ollut matala ja islantilaiset ovat tehneet hyvin tulosta. Pääosin toimintaa ovat rahoittaneet Lontoossa toimivat pankit", Palsson selittää.
Kaupthing muistuttaa Nokiaa siinä, että molempien tulos syntyy muualla kuin kotimaassa. Skandinavia on pankille tärkeä alue, mutta hyvin suuri osa tuloksesta tehdään Lontoossa.
"Islannin kruunu on meille ongelma. Ulkomaiset investoijat eivät pidä sen epävakaudesta. Yhtiössä on keskusteltu vakavasti siirtymisestä europohjaiseen kirjanpitoon."
Muutkin suuret yritykset olisivat valmiita luopumaan kruunusta, joka maailman pienimpänä valuuttana on epävakaa ja haavoittuvainen. Kruunu vaihdettaisiin mieluusti euroon myös Finnairista lähes neljänneksen omistavassa FL Groupissa, jonka toimitusjohtaja Hannes Smarason tuli suomalaisille kerralla tutuksi tokaisemalla, että Finnairin henkilökunnan palkkoja pitäisi alentaa.
"Finnair on hyvä yhtiö, ja sillä on erinomaiset kasvumahdollisuudet. Tuloja pitäisi kuitenkin olla enemmän kuin menoja. Yhtiö olisi parempi yksityistää, mutta osake-enemmistö on Suomen valtiolla, eikä poliitikoilla ole halua myydä sitä", yrityksen viestintäpäällikkö Kristjan Kristjansson perustelee.
FL Group ilmoitti joulukuussa hankkineensa lähes kuusi prosenttia American Airlinesin osakkeista. Islantilaiset ovat kiinnostuneita ennen kaikkea American Airlinesin suunnitelmista. FL Group laskee voivansa hyötyä odotettavissa olevista fuusioista USA:n ilmailumarkkinoilla. Lentoyhtiön osakkeiden arvo on jo nyt noussut huomattavasti ostohetkestä.
Suomalaiset arvossa
Suomi vetää puoleensa niin FL Groupia kuin muitakin yrityksiä hyvän koulutustason ja kehittyneen yhteiskunnan lisäksi. Islantilaisen ja suomalaisen mentaliteetin samankaltaisuutta arvostetaan. Lisäksi kiehtoo Venäjän markkinoiden läheisyys.
"Ihmiset tekevät mielellään kauppaa suomalaisten kanssa. He kokevat, että maat eroavat selvästi muista Skandinavian maista. Esimerkiksi Tanskassa islantilaisia sijoittajia vierastetaan, koska ajatus entisen siirtomaan yhtiöistä tanskalaisen elinkeinoelämän omistajina on vaikea", pohtii Reykjavikissa ilmestyvän Frettabladidin taloustoimittaja Haflidi Helgason.
Helgason muistuttaa, että Islannissa on totuttu ottamaan riskejä. Yritykset ovat koko ajan ostaneet paljon itseään isompia yrityksiä.
"Oli minullakin pikkupoikana Nokian saappaat, eikä se silloin ollut maailman suurimpia ja tunnetuimpia yrityksiä. Islantilaisillekin raha on tullut siitä, että bisneksiä on hoidettu hyvin."