Maaliskuun alussa pakolliseksi muuttunut henkilö- ja pakettiautojen iskunvaimentimen koneellinen katsastus ei ole tuonut mukanaan yllätyksiä. Huonokuntoisten iskareiden takia ei ole hylätty merkittävästi aiempaa enemmän autoja.
"Oletettavaa on, että iskunvaimentimien osuus hylkäämisissä nousee hieman", arvelee yksikönpäällikkö Hannu Pellikka Ajoneuvohallintokeskus AKE:n teknisen valvonnan ja kehityksen yksiköstä.
Hylkäyssyiden tilastoissa iskunvaimentimet eivät ole olleet kovinkaan korkealla. Viime vuoden alkupuoliskolla 0,6 prosenttia katsastetuista autoista hylättiin iskunvaimennuksen vikojen takia, korjauskehotuksen sai 2,4 prosenttia.
Konetestaus sujuu
Iskaritestauksen koneellistamisen taustalla on liikenneturvallisuuden parantaminen. Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakunnat tutkivat Suomessa vuosien 1991-2001 välisenä aikana 2 980 kuolemaan johtanutta liikenneonnettomuutta. Näissä onnettomuuksissa 53:ssa ajoneuvossa oli vikoja iskunvaimentimissa. Vaimentimet tai jousitus olivat riskitekijänä 14:ssä onnettomuudessa.
Vuoden vaihteessa alkanut tiettyjen automallien OBD-pakokaasutesti tuotti lukuisia aiheettomia hylkäyksiä joustamattomien raja-arvojen takia. Pellikan tietoon ei ole ainakaan vielä tullut minkäänlaisia ongelmia iskunvaimentimien testauksen suhteen.
"Tässähän lähdettiin siitä, että mitään raja-arvoja ei anneta, koska auton rakenne ja sen kuormitus voi vaikuttaa tuloksiin. OBD-mittauksessa katsastajan asiantuntemuksella ei ole paljoakaan sijaa, tässä sillä asiantuntemuksella on vielä aika merkittävä sija", kertoo Pellikka.
Oulussa testattu vuosia
Asiantuntemuksen merkitys ei siis vähene, sen sijaan katsastajan käsivoimien merkitys vähenee. Tähän asti iskunvaimentimia on testattu lähinnä autoa kulmista ravistelemalla ja painelemalla.
Nyt renkaita ravistellaan konevoimalla ja tulos tärähtää valotaululle. Testauslaitteiden valmistajat ovat ovat antaneet yleiset tai merkki- ja mallikohtaiset raja-arvot tulosten tulkintaa varten.
Mikäli saatu tulos poikkeaa laitevalmistajan antamasta arvosta, katsastusmies syynää ajopelin periteisellä menetelmällä.
"Testin perusta on auttaa katsastajaa havaitsemaan, että nyt siellä voi olla jotain vikaa. Ongelmana on aikaisemmin ollut käsin tehdyn ravistelun riippuminen katsastajasta. Nyt kaikki katsastajat ovat samalla viivalla", Pellikka sanoo.
Vaikka määräys iskareiden koneellisesta testauksesta on uusi, sitä se ei ole kaikille katsastusasemille. Muun muassa Oulun Testi- ja Tarkastusasemalla iskunvaimentimia on pompoteltu konevoimalla jo vuosikausia.
"Meillä kaikkien autojen iskunvaimentimet on testattu koneellisesti jo yhdeksän vuoden ajan", sanoo katsastuspäällikkö Pekka Ojala.