Suurin uhka Irakin vakaudelle tulee maan rajojen ulkopuolelta, väittää irakilainen naisaktivisti Raffa H. Mahsen.
Oulussa maanantaina vieraillut nuori irakilaisnainen uskoo, että suurin osa amerikkalaisten miehityshallintoa vastaan taistelevista on kansainvälisten terroristijärjestöjen lähettämiä, joilla kuitenkin on tukijoita, majoittajia ja rahoittajia Irakissa.
Mukana on tietysti myös Saddamin hallinnon ihmisiä, hän jatkaa.
Enemmistö irakilaisista ei hyväksy iskuja, sillä he ovat saaneet tarpeekseen 20 vuotta kestäneestä sorrosta ja sotimisesta, Mahsen sanoo.
"Tietenkään mikään kansa ei hyväksy miehitystä ja ulkomaalaisia joukkoja, mutta haluan silti nähdä asian myönteisen puolen: ilman amerikkalaisia emme olisi päässeet eroon Saddamin hallituksesta", Irakin ihmisoikeusjärjestöjen aktiiveihin kuuluva Mahsen sanoo.
Hänellä ei ole henkilökohtaista mielipidettä amerikkalaisista, koska hän ei tunne ensimmäistäkään. Mahsen kertoo, että miehityksen alussa amerikkalaiset tulivat kaduille, leikkivät lasten kanssa ja yrittivät luoda kontakteja. Iskujen alettua he vetäytyivät omiin oloihinsa ja ovat nyt hyvin etäisiä.
Naisten asema
koheni
Mahsen sanoo olevansa piintynyt optimisti. Hän uskoo, että jos rajat vain saadaan kontrolliin, vähenee väkivalta olennaisesti. Toinen edellytys Irakin olojen rahoittumiselle on taloustilanteen parantuminen. Jos nuorisolle on tarjolla työtilaisuuksia, kiinnittyy heidän mielenkiintonsa rauhanomaisiin, arkisiin asioihin, Mahsen uskoo.
Saddamin Irakissa naiset tosin kävivät koulua ja töissä, mutta poliitikassa vaikutusmahdollisuudet olivat vähäiset.
Vallan vaihduttua irakilaisnaiset aktivoituivat. Naisjärjestöjä on nyt satoja, kun Saddamin aikaan niitä oli vain yksi. Irakilaisnaisten tavoitteena oli saada neljännes keskeisistä poliittisista viroista. Tilanne näyttää nyt hyvältä, 25-jäsenisessä väliaikaishallituksessa on kuusi naista.
Väliaikaishallituksen uskonnolliset johtajat yrittivät kääntää kelloa taaksepäin ehdottamalla vanhan perhelain kumoamista. Tämä suomalaista perintökaarta ja avioliittolakia vastaava, arabimaiden mittakaavassa edistyksellinen lakipaketti on vuodelta 1959. Naisjärjestöt onnistuivat kuitenkin torjuntataistelussaan ja laki jäi voimaan.
Raffa H. Mahsen huomauttaa, ettei irakilaisnaisten asema ole millään tavalla verrannollinen afgaaninaisten asemaan. Afgaanit vasta opettelevat kodin ulkopuolista elämää.