Benazir Bhutton murhalla on laajat ja vakavat seuraukset. Terrori-iskun myötä koko Pakistan on nyt vapaassa pudotuksessa kohti tuntematonta kohtaloa.
Pakistanin entisen pääministerin Benazir Bhutton vaalikampanja päättyi torstaina itsemurhapommittajan iskuun Rawalpindissa. Hän oli tiennyt olevansa vaarassa heti palattuaan maanpaosta lokakuussa. Tulojuhlan autosaattueeseen kohdistetuissa pommi-iskuissa kuoli tuolloin 140 ihmistä.
Nyt terroristit tavoittivat Bhutton itsensä. Tieto hänen kuolemastaan ravisuttaa koko Pakistania ja laajemmin koko aluetta. Bhutto oli noussut symboloimaan Pakistanin mahdollista tulevaisuutta demokraattisena maana, jossa uskonnon lait eivät sanelisi koko maallisen valtion toimintaa.
Lähestyvät parlamenttivaalit olivat jo kertaalleen olleet uhattuna Pakistanin asevoimien komentajan ja presidentin Pervez Musharrafin syksyllä julistaman kyseenalaisen poikkeustilan vuoksi. Poikkeustila oli kuitenkin jo kumottu, ja vaalit olivat lähestymässä.
Nyt koko Pakistanin tulevaisuus on muuttunut erittäin epävarmaksi aivan riippumatta siitä, pidetäänkö murhan jälkeen vaaleja vai ei. Pakistanin on jo pitkään varoitettu voivan suistua kaaokseen.
Enää ei tarvitse varoitella. Käsillä on jo kaaos, ja auki on vain, mihin se johtaa. Kaikissa vaihtoehdoissa seuraukset tuntuvat kauas Pakistanin ulkopuolelle.
Bhutto itse syytti lokakuun pommi-iskuista islamistitaistelijoita. Toistaiseksi ei ole täyttä varmuutta siitä, kuka oli torstain veriteon takana. Ääri-islamilainen väkivalta on joka tapauksessa ollut nousussa, ja sen ilmeinen tavoite on ollut saattaa Pakistan epävakaaksi. On myös perustellusti kysytty, onko islamisteilla ollut salaisia yhteyksiä Pakistanin vaikutusvaltaiseen tiedustelupalveluun.
Bhutton kuolema on vakava takaisku terrorismin vastaiselle taistelulle ja Yhdysvaltain tavoitteille alueella. Oppositiojohtajalla oli tärkeä rooli Pakistanin toivotussa siirtymisessä kohti demokratiaa Musharrafin yksinvallan jälkeen. Juuri tämä teki samalla Bhuttosta tavoitellun maalitaulun.
Myös Musharrafin henkeä on useasti uhattu, mutta turvatoimet ovat olleet riittävät. On hämmästyttävää, että murhaaja pääsi tällä tavoin Bhutton lähelle, vaikka vaarojen piti olla varmasti tiedossa. Tämäkin tosiasia sinällään kuvaa hyvin Pakistanin nykyisiä oloja.
Iskun jälkeen Pakistanin siirtyminen demokratiaan on enää hyvin etäinen mahdollisuus. Opposition näkyvin johtohahmo on poissa pelistä. Bhutto itse tiesi hyvin, millaisilla panoksilla politiikkaa tehdään Pakistanissa. Bhutton pääministeri-isä teloitettiin sotilasvallankaappauksen jälkeen, hänen kaksi veljeään on murhattu ja hän itse on istunut vankilassa. Kaikesta tästä huolimatta hän ei antanut periksi.
Bhutton paluu Pakistaniin ei olisi ollut mahdollista ilman taustapuheita Musharrafin kanssa - joskin Bhutto päätyi poikkeustilan aikana kotiarestiin - ja ilman Yhdysvaltain tukea. Nyt kaikki on nollattu.
Islamisteilla tai Al-Qaidalla ei ole Pakistanissa laajaa kansan tukea. Silti maailmassa on usein ennenkin nähty, kuinka kaikkein häikäilemättömimmät ryhmät voivat taitavimmin käyttää epävakautta hyväkseen. Toisaalla epävarmuus saattaa palvella myös joidenkin armeijapiirien etuja.
Tällä hetkellä niskan päällä ovat ne voimat, jotka tähtäävät Pakistanin horjuttamiseen väkivallalla. Kun kyseessä on ydinasevaltio ja Yhdysvaltain avainliittolainen alueella, tilanne on viemässä äärimmäisen vakavaan suuntaan. Bhutton murha langettaa ison varjon uudelle vuodelle.