Taiska esittää perjantaina Oulussa hittejä vuosien takaa yhdessä oululaisen Hymyreput -kuoron kanssa.
Haltin häät ja Mombasa-iskelmähiteistään tunnettu laulaja Taiska, oikealta nimeltä Hannele Kauppinen, keikkailee yhä harvakseltaan.
Perjantaina hän konsertoi Oulussa yhdessä oululaisen kehitysvammaisten Hymyreput-kuoron kanssa.
– Oulun-keikka on retrokeikka, esitän siellä enimmäkseen varhaisia hittejäni, Kauppinen kertoo.
Imatralaissyntyinen, Kemissä vuodesta 1989 asunut Kauppinen on viimeiset kolmekymmentä vuotta tehnyt töitä teatterissa ja vetänyt erilaisia koulutuksia ympäri Suomen.
– Teatterityön ohessa olen viimeisten kymmenen vuoden aikana kouluttanut ihmisiä esiintymään ja vetänyt laululyriikan kirjoittamisen kursseja.
Kauppinen kertoo olevansa perinteisten, selkeästi riimiteltyjen ja sanamitaltaan tarkkojen lauluntekstien ystävä. Tekstien kirjoittamisesta hän innostui luettuaan Miljoonasade-yhtyeen laulajan ja lauluntekijän Heikki Salon kirjan Kahlekuningaslaji.
– Jokainen voi itse valita, haluaako kirjoittaa Spotify-kamaa vai perinteisiä vanhan ajan lauluntekstejä. Onnistunut teksti kuitenkin on se juttu, joka lopulta antaa laululle oikeutuksen.
Taiskan läpimurtohitti oli italialaisen Fabio Frizzin säveltämän Mombasa-balladin suomenkielinen versio, joka julkaistiin singlenä 1975.
Mombasa on myös yksi tunnetuimmista Finnhits-kokoelmien kappaleista. Fazer Finnlevyn musiikkituottajan Osmo Ruuskasen ideoimaan legendaariseen kokoelmalevyjen sarjaan päätyi useampikin Taiskan uran alkupuolen hiteistä.
– Finnhits-ajoista on riittänyt mukavasti potkua tähän päivää saakka, Kauppinen kertoo.
Yksi Kauppisen iskelmäuran suuria onnistumisia oli vuonna 1981 Euroviisujen Suomen-karsintaan osallistunut Raul Reimanin kynäilemä Hiroshima. Laulu yhdisti taitavasti 1980-luvun alun maailmantuskaa, uuden aallon kantaaottavuutta sekä ajalle ominaisia mahtipontisia rock-balladeja.
– Ajattelenkin lauluja joskus keikoilla niitä esittäessäni eräänlaisena musiikillisena maailmanympärimatkana, Kauppinen kertoo.
– Hiroshima on minulle yhä todella arvokas biisi.
Vuoden 1981 Euroviisuihin valittiin lopulta Riki Sorsan renkutus Reggae OK. Hiroshima jäi kolmanneksi.
Taiska osallistui urallaan moniin laulukilpailuihin. Hän sai jo vuonna 1975 levytyssopimuksen Helsingissä järjestetyn Suomen iskelmämestaruus -laulukilpailun palkintona. Haltin häät taas kuultiin MTV:n Syksyn sävel -kilpailussa vuonna 1976, Miksi näin taas Puolan Sopotissa järjestettyjen Interviisujen Suomen-esikarsinnoissa vuonna 1978.
Suomalainen iskelmämusiikki ammensi 1970-luvun lopulla vaikutteita ahkerasti niin eurooppalaisista laulelmista kuin diskomusiikista.
Iskelmä ja uuden aallon rock alkoivat sekoittua keskenään 1970- ja 1980-lukujen taitteessa. Myös Kauppista kiinnosti nuorena enemmän rockin kuin iskelmien tulkitseminen.
Taiska julkaisikin Villi vapaudenkaipuu -levylleen oman versionsa Pelle Miljoona & 1980 -yhtyeen Ari Taskisen rustaamasta Tahdon rakastella sinua -hitistä.
– Keikkaohjelmistoni oli noihin aikoihin aika rockpitoinen, mukana saattoi olla jopa Eppu Normaalin ja Blondien kappaleita, Kauppinen kertoo.
– Iskelmälaulajan ura oli minulle eräänlainen luukku, jonka kautta pääsin kiinni viihdemaailmaan ja levytysputkeen.
Uutta rockimpaa etsittiin yhdessä tuottaja Pekka ‘Takku’ Kotilaisen kanssa.
– Kone vain alkoi jossain vaiheessa nirhata kiinni, enkä saanut iskelmien laulamisesta enää mitään irti.
Lapsena Kauppinen oli soittanut rumpuja ja kuunnellut ahkerasti jazz-levyjä muusikkoisänsä levykokoelmasta. Ennen iskelmäuraansa Kauppisen seurannassa oli progressiivinen rock Frank Zappasta Yesiin ja Genesikseen.
– T.Rex ja monet muut tuon ajan popartistit eivät herättäneet mielessä samanlaisia syvällisiä pohdintoja.
Genesis myös innosti Kauppista teatteriuralle. Hän muistelee keränneensä yhtyeestä sekä siitä soolouralle jo 1970-luvulla lähteneestä Peter Gabrielista leikekirjaa.
– Gabriel esiintyi usein mitä ihmeellisimmissä asuissa sekä varusteissa, mikä jäi muhimaan nuoren musadiggarin mieleen.
Taiska konsertoi oululaisen Hymyreput -kuoron kanssa Voimala 1889:ssa Oulussa 12.4 klo 19 alkaen.
Hannele Kauppinen
Syntynyt Imatralla 9.6.1955, muutti vanhempiensa kanssa Helsinkiin seitsenvuotiaana.
Musiikin opintoja Helsingin konservatoriossa ja Oulunkylän Pop & Jazz -opistolla 1965–1975. Ylioppilaaksi Vuosaaren yhteiskoulusta 1975.
Ensimmäinen listaykkönen Mombasa vuonna 1976, minkä jälkeen levytti neljä pitkäsoittoa vuosina 1976–1982.
Teatterikorkeakoulun ohjaajalinjalla 1986–1990, Kemin kaupunginteatterin ohjaajana 1990–1995. Tärkeimmät ohjaustyöt Häräntappoase, Pitkä matka Veronaan, Runar ja Kyllikki sekä Notre Damen kellonsoittaja.
Vuodesta 1995 työskennellyt freelancer-pohjalta muun muassa ohjaajana, dramaturgina, näyttelijänä ja kouluttajana.
