Suuret odotukset eivät täyttyneet YK:n yleiskokouksen 70-vuotisjuhlaistunnossa New Yorkissa tiistaina. Odotuksia nostatti harvinainen tapaus: Yhdysvaltain ja Venäjän johtajien harvinainen henkilökohtainen neuvonpito.
Yhdysvaltain presidentti Barack Obama ja Venäjän presidentti Vladimir Putin tapasivat nyt ensimmäistä kertaa yli kahteen vuoteen. Edellisen kerran presidentit olivat neuvotelleet kasvotusten kesällä 2013.
Tunnelma ei puolentoista tunnin neuvottelujen jälkeen ollut silminnähden lämmin eikä liennyttävä, vaikka neuvottelujen kerrottiin diplomaattikielellä sujuneen rakentavasti ja suorasti.
Venäjän toimet Itä-Ukrainassa ja Krimin miehitys ovat kiristäneet maiden suhteita. Toinen erimielisyyttä aiheuttava kysymys on Syyrian tilanteen ratkaisu. Tähän saakka ratkaisuyritykset ovat kilpistyneet Yhdysvaltojen ja Venäjän erilaisiin näkemyksiin sodan syistä.
Yhtenä päättämättömyyden seurauksena Syyrian naapurimaihin ja Eurooppaan on saapunut miljoonia pakolaisia.
Ennen presidenttien tapaamista YK:n juhlaistunnossa pidettyjen puheiden perusteella lännen ja Venäjän käsitykset Syyriasta ja presidentin Bashar al-Assadin tulevasta roolista olivat kaukana toisistaan.
Isisin vastainen länsiliittouma ei hyväksy Syyrian hallinnon väkivaltaisia toimia. Obaman mukaan Assad on oman maansa viattomia lapsia pommeilla ja kemiallisin asein tappava tyranni, jolla ei voi olla tulevaisuutta Syyrian johdossa.
Venäjä tukee Assadia, sillä Putin haluaa säilyttää sillanpääasemansa Lähi-idässä kaikin keinoin. Venäjän kannalta on erityisen huolestuttavaa, että Isisin riveissä taistelee noin 2 000 Venäjältä ja noin 3 000 Keski-Aasian tasavalloista tullutta terroristia. Heidän paluunsa lisäisi terrorismin vaaraa Venäjällä ja sen rajaseuduilla.
Putin sanoo pitävänsä suurena virheenä, ettei Syyrian hallituksen kanssa haluta tehdä yhteistyötä. Putinin mukaan länsimaiden olisi liityttävä Assadin rinnalle taistelemaan Isis-järjestön julmaa terroria vastaan. Toive on haihattelua.
Poliittiset tarkkailijat olivat havaitsevinaan venäläisten ymmärtävän, että poliittisen ratkaisun saaminen Syyriassa on tärkeää. Se voi olla turhaa optimismia.
Putin on tukenut härkäpäisesti Assadia, mikä on pitkittänyt sotaa ja antanut maaperää Isisin nousulle. Isis on käyttänyt Syyrian sisällissotana alkanut tapahtumakulkua hyväkseen ja levittäytynyt alueelle.
Jatkuessaan sota voi johtaa Syyrian kahtiajakoon. Se voisi johtaa uuteen, arvaamattomaan tilanteeseen.
Tärkeintä olisi ensiksi lyödä Isis yhteisvoimin ja seuraavaksi saada kätensä pahasti vereen sotkenut Assad tajuamaan, että hänen on ehkä jonkinlaisen siirtymävaiheen jälkeen siirryttävä syrjään.
Putin kertoi Venäjän olevan valmis voimien yhdistämiseen ja muodostamaan Isis-terroristien vastaisen kansainvälisen liittouman. Putin haluaa korostaa omaa rooliaan unohtamalla, että tällainen liittouma on jo toiminnassa. Venäjä voi liittyä siihen milloin vain.