Oulu EU-parlamentissa parhaillaan prosessissa oleva raskaussuojeludirektiivi on työministeri Anni Sinnemäen (vihr.) mukaan Suomen kannalta huono.
"Nyt mentäisiin iso askel huonompaan suuntaan", hän toteaa.
EU-parlamentin tasa-arvovaliokunnan luonnos ei Sinnemäen mukaan lisäisi tasa-arvoa, vaan heikentäisi naisten asemaa työmarkkinoilla.
Pelkona on, että EU-laki romuttaa suomalaisen perhevapaajärjestelmän ja vesittää pyrkimykset lisätä isien osuutta vanhempainvapaiden käyttäjinä.
Myös naisvaltaisten alojen kilpailukyky heikkenisi lisälaskun takia.
Suomi on suhtautunut myönteisesti EU-komission kahden vuoden takaiseen direktiiviehdotukseen, jonka mukaan äitiysloma pidennettäisiin koko EU:n alueella 14 viikosta 18 viikkoon. Se vastaa melko tarkalleen suomalaista äitiyslomaa.
EU-parlamentin tasa-arvovaliokunta on kaikkien yllätykseksi kiristänyt komission ehdotusta. Valiokunta haluaa minimitasoksi 20 viikon pakollisen äitiysloman ja 2 viikon pakollisen isyysloman, täydellä palkalla kummallekin.
Sinnemäen mukaan ei ole realistista odottaa, että äideille tulevan vapaan osuutta pidennettäisiin.
"Haluamme satsata siihen, että isät osallistuvat nykyistä enemmän vanhempainvapaan käyttöön. Jos rahaa on käytössä enemmän, niin se pitäisi korvamerkitä isille", Sinnemäki muistuttaa.
Isien suurempi rooli vanhempainvapaiden käyttäjänä tasaisi vanhemmuudesta aiheutuvia kustannuksia nais- ja miesvaltaisten alojen kesken.
Suomessa ei kuitenkaan ole vielä mietitty, miten lisäkustannukset jaetaan, tulisivatko ne työnantajien vai Kelan maksettavaksi. Elinkeinoelämän keskusliitto EK on kauhistunut kasvavista kustannuksista.
Työministeriössä myönnetään, että palkanmaksuvelvollisuuden pidentäminen 20 viikkoon olisi tuntuva haitta naisvaltaisten yritysten kilpailukyvylle. EU-parlamentin esitys lisäisi työnantajien nettokustannuksia työministeriön laskelmien mukaan noin 50 miljoonalla eurolla.
Sinnemäki on toiveikas sen suhteen, että direktiiviin saadaan Suomea tyydyttäviä muutoksia, kun asiasta keskustellaan parlamentin luennan jälkeen ministerineuvostossa.
Asian täysistuntokäsittelyä on EU-parlamentissa siirretty useaan otteeseen. Se tulee tiettävästi esille marraskuussa.
Suomessa vapaista on säädetty laissa, mutta äitiys- ja vanhempainvapaan rahoitustasosta sovitaan työehtosopimuksissa. EU-direktiivi muuttaa järjestelmän myös tältä osin lakiin perustuvaksi.
Suomi katsoo, että äitiysvapaan perustaso on edelleen syytä sitoa vähintään sairausajalta maksettavaan korvaukseen. Jos äideille ehdotettu äitiysloman aikainen palkka jäisi kokonaan työnantajan maksettavaksi, heikentäisi se naisten pääsyä vakituiseen työhön ja voisi koventaa työnantajien asenteita perhevapaiden käyttäjiin.
Tasa-arvovaltuutettu Pirkko Mäkinen muistuttaa, että äitiyslomasta päättäminen EU-lakina muuttaisi olennaisesti suomalaisen ja pohjoismaisen järjestelmän neuvotteluluonnetta.
Mäkisen mukaan on vaikea ennakoida, miten muutos vaikuttaa tasa-arvoon. Nykyiselläänkin synnytysikäisten naisten on miehiä vaikeampi saada vakituista työpaikkaa.
Äitiys- ja vanhempainvapaalta palaava nainen saa Mäkisen mukaan usein huomata, että palkkakehityksessä jää jälkeen, eivätkä työtehtävätkään välttämättä vastaa niitä, joita teki ennen perhevapaita.