Puolustusliitto Naton kanssa ensi viikolla allekirjoitettava isäntämaasopimus ei tarkoita sitä, että Suomi olisi liittymässä Natoon. Kymmenkunta vuotta neuvottelun alla ollut sopimus on jatkoa jo pidemmän aikaa harjoitetulle kumppanuudelle.
Natoon Suomella on vielä matkaa, sillä jäsenyys ei kuulu puolustusliittoon liittymistä kannattavan pääministeri Alexander Stubbin (kok.) hallituksen ohjelmaan. Myös kansa haraa vastaan. Helsingin Sanomien hiljattain julkistaman mielipidemittauksen mukaan Naton kannatus Suomessa on kasvanut Ukrainan kriisin myötä, mutta silti siihen menoa vastustaa yhä 57 prosenttia kansalaisista.
Isäntämaasopimuksen mukaan Suomi voi halutessaan antaa Naton joukoille mahdollisuuden liikkua alueellaan kriisitilanteissa. Käytännössä se helpottaa joukkojen kulkemista ja osallistumista harjoituksiin. Ulkoministeri Erkki Tuomiojan (sd.) mukaan äärimmäinen tilanne voisi syntyä jonkun hyökätessä Suomeen.
Oleellista tässä on se, ettei Nato voi toimia Suomen maaperällä omin päin, vaan operaatioihin on saatava Suomen lupa.
Uusi sopimus tukee hallituksen linjausta tiivistää puolustusyhteistyötä Ruotsin kanssa. Ruotsi ja Nato ovat allekirjoittamassa vastaavan sopimuksen.
Venäjälle Nato on punainen vaate. Niinpä se ärähtikin heti duuman ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajan Aleksei Puškovin suulla. Puškovin mukaan sopimus merkitsee Suomen ja Ruotsin puolueettomuuden loppua.
Puškov on ajastaan jäljessä. Suomi ja Ruotsi eivät ole pitkään aikaan olleet puolueettomia, joskaan eivät kuulu sotilasliittoon. Tätä asetelmaa sopimus ei muuksi muuta.
Pääkirjoitus