Jääkiekon MM-kisat on siitä veikeä turnaus, että parilla voitolla kuudesta ottelusta pääsee puolivälieriin asti. Puolivälierävaiheessa alkavat niin sanotusti uudet pelit. Jos joltain valmentajalta tai pelaajalta ei siinä vaiheessa lipsahda suusta "nämä ovat eri pelejä", niin voidaan puhua tietyn asteen ihmeestä.
Suomi on ehtinyt jo tulla, nähdä ja hävitä. Tappiot peräkkäisissä otteluissa Tshekille ja Slovakialle ovat karua tarua kiekkokansalle. Suomellahan piti olla kaukalossa kaikkien aikojen MM-kisajoukkue.
Kaikkien aikojen joukkue on tähän mennessä voittanut Itävallan ja Slovenian. Tiistai-iltaan mennessä voittolistaan on mitä todennäköisimmin lisätty myös Saksa ja Ukraina. Sen jälkeen alkavat ne kuuluisat eri pelit.
Isäntäjoukkueen kohdalla pudotuspelien on todellakin oltava eri pelejä, mikäli mitaleille tekee mieli. Tällä hetkellä Suomen pelistä huokuu mailan puristaminen maalintekotilanteissa ja jäykän tehoton pelinhallinta.
Isäntäjoukkueen kupolissa on ylimääräistä kiehuntaa sen vuoksi, että se on isäntäjoukkue.
Päävalmentaja Hannu Aravirta myönsi perjantaina ensimmäisen kerran, että kotikenttä vaikuttaa Leijonien pelityyliin. Jos kisat pelattaisiin edes laivamatkan päässä Tukholmassa tai junanviemänä Pietarissa, niin Suomi pystyisi paremmin keskittymään omiin vahvuuksiinsa. Nyt joukkue joutuu hallitsemaan ja kontrolloimaan peliä liiankin kanssa.
Toistettakoon vielä kerran: isäntämaa on edellisen kerran voittanut maailmanmestaruuden vuonna 1986.
Se on makuasia, onko kyseessä taika vai sattuma.
54 vuotta sitten jääkiekon emämaa Kanada löylytti Tanskaa 47-0-numeroin MM-jäällä. Nyt vuonna 2003 samat maat päätyvät 2-2-tasapeliin.
Tanska on kehittynyt.
Juutit ovat oivaltaneet näissä kisoissa hyvin sen, mikä Suomelta on parissa viimeisessä ottelussa jäänyt huomaamatta.
Kannattaa tehdä maali silloin kun on paikka.
Kanadan pelaajat eivät varmaankaan olleet yhtä huonosti valmistautuneita Tanska-otteluun kuin USA:n kollegat edellisellä viikolla. Kanadalaiset söivät vappuiltana Turun Torre-ravintolassa lähinnä pasta-annoksia ja joivat kiltisti kivennäisvettä.
Kai Nevala
kai.nevala@kaleva.fi