Näkymä Korkatissa sijaitsevalla maatilalla on pysäyttävä. Maatalon taakse on pinottu parikymmentä kuollutta lammasta. Isäntä Antti Hankonen, 28, kääntää katseensa metsänrajaan ja huokaa syvään.
"Tuolla puolen kilometrin päässä on laidun. Siellä susi mellasti. Tai saattoi niitä olla kaksikin", hän sanoo.
Koko karmeus paljastui perjantaiaamuna, kun Hankosen vaimo löysi kotitieltä kaksi raadeltua eläintä. Loppusaldo on paljon murheellisempi.
"Kateissa on vielä 15 lammasta. 41 eläintä ilmeisesti meni."
Hankonen on väsynyt, sillä yöunet ovat jääneet vähiin. Juuri nyt lampaat kaipaavat säännöllistä vartiointia. Todennäköisyys pahantekijän paluulle on suuri.
"Se (susi) on päässyt veren makuun", Hankonen sanoo.
Lampaat olivat hyökkäyksen jälkeen sokissa. Osa suden ajattamista eläimistä oli hukkunut ojiin. Muutama lammas riutui raatelun seurauksena henkitoreissaan.
"Näky veti hiljaiseksi. Nämä lampaat jouduin lopettamaan itse", Hankonen mainitsee.
Susikanta kasvaa
Ennen perjantain vastaisen yön tapahtumia Hankosella oli noin 400 lammasta. Nyt eläimet laiduntavat vain 50 metrin päässä talosta ja ovat koko ajan Hankosen näköpiirissä.
"Sudet ovat kesyyntyneet. Koneita ne eivät ainakaan pelkää."
Tulevaisuus mietityttää nuorta farmaria, jonka lammastila on yksi Pohjois-Suomen suurimmista.
"Mitä jos tulee uusia hyökkäyksiä? Kahta tai kolmea tällaista iskua ei kestä."
Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen erikoistutkija Ilpo Kojola pitää Haapaveden tapausta harvinaislaatuisena. Se, että susi tappaa lampaan tai lampaita ei ole uutinen. Korkatin iskusta tekee poikkeuksellisen tapettujen eläinten määrä.
"Mikäli lampaat raateli yksi ainoa susi, oli isku keskimääräistä rajumpi", Kojola myöntää.
Kojolan kollega Seppo Ronkainen arveli sunnuntaina, että kyseessä oli joko susi tai susipari.
"Pantasusipari Valto ja Neri on asettunut Kestilä-Pulkkila-alueelle. Aiempien havaintojen perusteella nämä sudet ovat liikkuneet lähimmillään noin kymmenen kilometrin päässä Korkatista. Vielä en osaa sanoa, liittyykö pari mahdollisesti tapaukseen", Kojola korostaa.
Suden käyttäytymiselle on tyypillistä, että se tappaa lampaita enemmän kuin ravinnonsaannin kannalta olisi tarpeellista.
"Sudella ei ole jarrumekanismia näissä tilanteissa. Silti lajia pitäisi yrittää tarkastella sen oman kehityshistorian valossa", Kojola muotoilee varovasti.
Suomen susikanta painottuu Pohjois-Karjalaan ja Kainuun eteläosiin. Viime vuoden lopulla susia oli 185-200.
"Ei nykyinen kanta ainakaan pienempi ole", Kojola arvioi.
Susi valtaa lisää tilaa
Itälaumojen nuoret sudet ovat vallanneet elintilaa lännestä. Asetelma näkyy myös Pohjois-Pohjanmaalla.
"Viime vuonna susia oli puolenkymmentä. Nyt Pohjois-Pohjanmaan luku on jo toisella kymmenellä."
Antti Hankonen puntaroi sähköistetyn riista-aidan rakentamista. Nuoren isännän mielestä aidoilla ei kuitenkaan ratkaista susiongelmaa.
"Susi kuuluu sinne, missä ei ole ihmisiä."
