Isän­päi­vä­lah­jois­sa näkyy vuo­si­kym­men­ten perinne

Suomalaiset käyttävät tänä vuonna isänpäivälahjoihin 40 miljoonaa euroa, arvioi Kaupan liitto. Isiä muistetaan perinteiseen tapaan kirjoilla, elektroniikalla, partavesillä ja tossuilla.

Osa isäinpäivän perinteitä on lapsen tekemä lahja tai kortti.
Osa isäinpäivän perinteitä on lapsen tekemä lahja tai kortti.

Suomalaiset käyttävät tänä vuonna isänpäivälahjoihin 40 miljoonaa euroa, arvioi Kaupan liitto. Isiä muistetaan perinteiseen tapaan kirjoilla, elektroniikalla, partavesillä ja tossuilla.

Kauppiaat toivat isänpäivän pohjoismaihin 1950-luvulla. Suomalaisiin kalentereihin se pääsi virallisesti vasta vuonna 1987. Isänpäivälahjoihin liittyvää mainontaa rupesi näkymään jo 1970-luvun puolella. Mainoksista näkee, että tämän päivän suosituimmilla lahjoilla on pitkät perinteet.

"Lahjakulttuuri ei ole hirveästi muuttunut. Elektroniikka on tietenkin kehittynyt ja lisääntynyt vuosi vuodelta," kertoo arjen ja kulutuksen historian tutkija Minna Sarantola-Weiss.

Isänpäivä on eräänlainen äitienpäivän kopio. Isiä hemmotellaan heille omistettuna päivänä yhtä lailla kuin äitejä, mutta isillä ei ole samanlaista syvälle juurtunutta juhlaperinnettä.

Isänpäivä ei näy ostopiikkinä vähittäistavarakaupoissa. Sen sijaan se vilkastuttaa erikoisliikkeiden kassavirtaa.

Paras lahja taitaa kuitenkin olla se kaikista perinteisin: omin käsin väkerretty lahja tai kortti. "Eletään maailmassa, jossa kaikilla on jo kaikkea. Lahja tulee muuttumaan yhä enemmän aineettomampaan muotoon", tutkija ennustaa.

Lue lisää isänpäivän lahjaperinteistä sunnuntain Kalevasta.

Ilmoita asiavirheestä