Kun tienpito ei enää hoidu perinteisellä talkoovoimalla, riidat jäytävät tiekuntia ja osakkaiden välejä tai tieasioissa kaivataan asiantuntijaa, apuun rientää tieisännöitsijä.
Suomen Tieyhdistys on kouluttanut heitä maahan noin 250. Aktiivisesti toimivia tieisännöitsijöitä on satakunta, päätoimisia kymmenkunta.
– Tieisännöitsijällä on sovittelijan rooli tieasioissa. Erimielisyydet ovat yksityisteillä aika tavallisia, Tero Laurila sanoo.
– Työ opettaa. Tielain soveltamisessa käytäntöön jää paljon harkinnan varaa, ja tässä tieisännöitsijä voi olla tiekuntien apuna.
Laurila on itse mukana noin 50 tiekunnan asioiden hoidossa. Vastaavasti kollega Erkki Antinkaapolla Tervolassa on vastuullaan kolmen tiekunnan asiat.
Sopimuksen mukaan tieisännöitsijä hoitaa tiekunnissa vain yksittäisiä asioita tai vaikka kaikki hallinnolliset ja käytännön tehtävät: kirjanpidon, tienkäytön yksiköinnin, avustusten hakemisen ja taloudenpidon sekä kaikki tien kuntoon ja kunnossapitoon liittyvät juoksevat asiat.
Eniten työllistävät tiekuntien vuosikokoukset huhti-kesäkuun välillä. Keväälle ajoittuu kelirikkokin, jolloin moni yksityistie on heikoimmillaan.
– Kun joku rakentaa tien varrella, raskas kuorma-auto helposti rikkoo tien. Toiset korjaavat vahinkonsa nätisti, toiset eivät suostuisi millään. Metsäyhtiöt onneksi hoitavat tieasiansa nykyisin hyvin, Tero Laurila kiittää.
Tiemaksujen määrittelemisen tärkeimmät perusteet ovat oikeudenmukaisuus ja tasapuolisuus.
Pisimpien ja eniten käytettyjen yksityisteiden tiekuntien vuosibudjetit pyörivät kymmenissä tuhansissa euroissa. Siksi on tärkeää, että jokainen osakas maksaa tienpidosta oman tienkäyttönsä mukaisesti.
– Tieisännöitsijöitä ei ole missään muualla maailmassa. Tämä koulutus olisi vaikka vientituote. Ruotsissa ollaan jo kiinnostuneita, johtaja Jaakko Rahja Suomen Tieyhdistyksestä sanoo.