Syyttäjä epäilee Riihi-säätiön omistamien kiinteistöyhtiöiden maksaneen vuosina 1996 - 2000 noin 400 000 euroa ylihintaa erilaisista isännöintipalveluista säätiön entisen puheenjohtajan Toivo J. Kannisen omistamalle Livoli Oy:lle.
Erikoiseksi mahdollisen ylihinnan maksamisen tekee se, että Kanninen oli noina vuosina sekä Livoli Oy:n että kiinteistöyhtiöiden hallitusten puheenjohtaja. Talousrikossyyttäjä Heikki Arjaksen mielestä Kanninen on sekä ostanut että myynyt palveluita ikään kuin itseltään ja itselleen. Livolia hän piti pelkästään laskuttajana; yhtiöt olisivat voineet ostaa palvelunsa suoraan alan yrityksiltä niin kuin Livoli Oy:kin teki.
Lisäksi isännöinnistä on sovittu ilman kilpailutusta ja ilman osapuolten välisiä kirjallisia sopimuksia. Syyttäjän sanoma oli, että Livolin omistajana Kanninen on vetänyt kotiin päin. Taloyhtiöiden hallitukset koostuivat tuolloin pääasiassa Kannisen lapsista. Heidän roolinsa päätöksenteossa oli Arjaksen mielestä kuitenkin olematon. Käytännön ratkaisut hoiti Kanninen itse.
Maanantaina jatkuneessa Riihi-säätiö-jutun käsittelyssä syytettyjen puolustus kiisti ylihinnoitteluväitteet. Kannisen puolustuksesta vastaava asianajaja Pekka Harju myönsi päämiehensä "merkittävän aseman Livoli Oy:ssä ja kiinteistöyhtiöissä".
"Mutta mikä tekee asetelmasta kielletyn, saati rikoksen", Harju kyseli.
Suurin riita syyttäjän ja puolustuksen välille syntyi siitä, mitä kiinteistöyhtiöt voivat tehdä ja mitä eivät. Puolustuksen mielestä ne ovat voineet toimia niin kuin mitkä tahansa itsenäiset yhtiöt. Puolustus vetosi myös siihen, että vuokrat aravarahotteisissa ja korkotuetuissa taloyhtiöissä ovat pystyneet kohtuullisina ja niiden talous hyvässä kunnossa.
Oulun kaupunki on valvojan roolissaan myös tarkastanut vuosittain kiinteistöhuollon hinnoittelun ja hyväksynyt sen.
Syyttäjän mielestä kysymys ei ole siitä ovatko vuokrat olleet kohtuullisia, vaan siitä onko taloyhtiöiden varoja käytetty väärin.
Ylihintalaskelmat perustuvat tilastokeskuksen aravavuokratalotilastoihin; kiinteistöyhtiöiden maksamia hintoja on verrattu näihin tilastoarvoihin. Puolustuksen mielestä vertailu ontuu ja on kestämätön.
"Jos on maksettu keskiarvohintaa enemmän, se on syyttäjän mielestä rikos. Alihinnan maksaminen tämän ajattelutavan mukaan lienee sitten holhoukseen asettamisen peruste", asianajaja Pekka Harju totesi.